Analyysi: Presidentinvaalin jännittävät ennakkoasetelmat – ketkä kaksi ehdokasta pääsevät vaalin toiselle kierrokselle?
Normaalissa järjestyksessä seuraavan presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään tammikuussa 2024.
Kaksi kautta presidenttinä toiminut Sauli Niinistö ei voi asettua ehdolle kolmannelle kaudelle, joten presidenttikisa on auki uusille yrittäjille.
Ylen presidenttikyselyn kärkisijoilla pomppivat tutut nimet: Olli Rehn, Pekka Haavisto ja Sanna Marin, mutta valoa ehdokaskuvioihin saadaan todennäköisesti vasta huhtikuun 2023 eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen jälkeen.
Sauli Niinistö voitti vuoden 2018 presidentinvaalin ylivoimaisesti suoraan ensimmäisellä kierroksella. Hän keräsi yli 62 prosenttia äänistä.
Nyt ei ole näkyvissä presidenttiehdokasta, joka haravoisi ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, joten odotettavissa on kahden kierroksen jännittävä kisa.
Kansalaisliikkeen vai puolueen ehdokkaaksi?
Presidentinvaalissa ehdokkailla on oltava vetovoimaa yli puoluerajojen, sillä viimeistään toisella kierroksella on saatava laajaa kannatusta. Sauli Niinistö on ainoa ehdokas, joka on onnistunut voittamaan vaalin heti ensimmäisellä kierroksella.
Kokemukset suorasta kansanvaalista ovat osoittaneet, että presidentinvaali on vahvasti henkilövaali.
Presidentinvaalissa on enemmän liikkuvia äänestäjiä kuin muissa vaaleissa. Ensimmäisellä kierroksella voidaan pelata jo toista kierrosta, ja toisella kierroksella moni äänestäjä joutuu vaihtamaan ehdokasta.
Niinistö oli kokoomuksen ehdokkaana vuosien 2006 ja 2012 presidentinvaaleissa, mutta viime vaaliin hän lähti kansalaisliikkeen ehdokkaana. Kannattajayhdistys keräsi kesällä 2017 Niinistön tueksi yli 150 000 kannattajakorttia.
On mielenkiintoista nähdä, miten Niinistön tuoreimmasta kampanjasta saadut kokemukset vaikuttavat ehdokasasetteluun.
Presidenttiehdokkaita vuoden 2024 presidentinvaaliin voivat asettaa puolueet, jotka saavat kevään 2023 eduskuntavaaleissa vähintään yhden kansanedustajan sekä vähintään 20 000 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset.
On mahdollista, että esimerkiksi keskustataustainen Olli Rehn ja vihreiden ehdokkaana kaksi kertaa presidentinvaalin kakkoseksi sijoittunut Pekka Haavisto tavoittelevat laajapohjaisia tukiryhmiä jo vaalin ensimmäiselle kierrokselle.
Keskustan tai vihreiden äänet eivät nykyisillä kannatustasoilla riitä nostamaan puolueiden ehdokkaita presidentinvaalin toiselle kierrokselle.
Haavisto keräsi vuoden 2012 presidentinvaalin toisella kierroksella yli miljoona ääntä ja sai silloin tukea laajalta punavihreältä rintamalta. Rehn on Suomen Pankin pääjohtajana ottanut etäisyyttä puoluepolitiikkaan.
Pääministerikisa ratkeaa ennen presidentinvaalia
Puolueiden katseet ovat nyt kevään 2023 eduskuntavaaleissa.
Kokoomuksen Petteri Orpo ja SDP:n Sanna Marin valmistautuvat täyttä vauhtia pääministeritaisteluun. Keskustan Annika Saarikko ja perussuomalaisten Riikka Purra yrittävät työntyä mukaan kisaan ja varmistaa hyvät lähtökohdat hallituspeliin.
Eduskuntavaalien jälkeen edessä ovat tärkeät hallitusneuvottelut, joissa kirjoitetaan politiikan asialista neljälle seuraavalle vuodelle.
Presidentinvaalin asetelmiin keskitytään tiiviimmin vasta syksyllä 2023.
Kahden kierroksen kisassa ensimmäinen kynnys on selvitä kahden parhaan joukkoon ja mukaan toiselle kierrokselle.
Puolueiden kannatuslukujen perusteella kokoomuksen ja SDP:n ehdokkailla olisi nyt vahvimmat pohjat selvitä presidentinvaalin toiselle kierrokselle.
Kahden suosituimman puolueen ehdokkaat eivät ole kuitenkaan aina kivunneet kahden eniten ääniä saaneen joukkoon. Yllättäjiä ovat olleet RKP:n ehdokas Elisabeth Rehn vuonna 1994 ja vihreiden Haavisto vuonna 2012.
Henkilövaalissa ehdokkaan henkilökohtaisella suosiolla tai epäsuosiolla on vaikutusta lopputulokseen.
Onnistuneet puoluevetoiset kampanjatkin ovat perustuneet siihen, että puolue on pysytellyt vaalitaistelussa taka-alalla ja ehdokkaan henkilöä on nostettu kampanjan kärkeen.
Voit keskustella tästä artikkelista 29.3.2022 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Konkarit jyräävät Ylen presidenttikyselyssä: Olli Rehn nousi kärkeen, Sanna Marin putosi kolmanneksi