Ansiopäivärahan sitominen euroihin iskee erityisesti nollatuntisopimuslaisiin ja pienipalkkaisiin naisiin – voi ajaa ”aivan hirveään ahdinkoon”, sanoo myyjä
Hallituksen keskeinen työllisyystoimi, ansiopäivärahan euroistaminen heikentää entisestään toimeentulonsa kanssa kamppailevien nollatuntisopimuslaisten asemaa.
Tässä jutussa kaksi nollatuntisopimuksella työskentelevää arvioi, miten ansioetuuden muutos näkyy omassa toimeentulossa. He myös kertovat, millaista on elää ilman tietoa seuraavan viikon tuloista.
Ruskolainen Kirsi-Marja Uschanov-Vuorenpää on työskennellyt juhlatarvikeliikkeessä myyjänä vuoden verran.
Helsinkiläinen Leena Vaskin on tehnyt neljä vuotta museo-oppaan töitä useissa museoissa. Molemmat ovat saaneet palkan lisäksi soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa.
Hallituspuolueet saivat helmikuussa puserrettua kasaan luvatut 110 miljoonan euron työllisyystoimet etuajassa.
Suurin säästö tulee siitä, että ansiosidonnainen työttömyysturva sidotaan viikkotuntien sijaan kuukausituloihin. Toimen lasketaan vahvistavan julkista taloutta 54 miljoonalla eurolla ja tuovan 1 500 työllistä lisää.
Sitä ei kerrottu, että ansiosidonnaisen euroistaminen tulee iskemään jo valmiiksi työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin työntekijäryhmiin, kuten erilaisiin pätkätyöläisiin ja nollatuntisopimuksella työskenteleviin – joilla lukee sopimuksessa työaikana puhdas nolla.
Tietoa kuukauden työtunneista ja palkasta ei siis ole etukäteen.
Muutoksen jälkeen vaihtelevaa työaikaa ja satunnaisia työkeikkoja tekevien on aiempaa vaikeampaa täyttää ansiopäivärahan työssäoloehto. Myös heidän ansioetuutensa taso tulee laskemaan nykyiseen verrattuna.
Euroistaminen tulee näkymään erityisesti nuorten ja naisten päivärahassa. Tämä johtuu siitä, että nollatuntisopimuksia käytetään paljon matalapalkka-aloilla, jotka työllistävät nuoria ja naisia.
Miesten on helpompi täyttää uusi euromääräinen työssäoloehto, koska heillä on korkeammat palkat kuin naisilla.
Ensi vuoden alussa voimaan astuvassa etuusmallissa työttömän pitäisi tienata edeltäneen puolen vuoden aikana vähintään 844 euroa kuukaudessa, jotta hän täyttää uuden työssäoloehdon.
Ansiosidonnaisen työssäoloehdon täyttäisi myös vuoden ajan 422 euroa kuukaudessa ansainnut työtön.
Nykyisin työttömän on pitänyt työskennellä vähintään 18 tuntia viikossa 26 viikon aikana, jotta hän voi saada ansiosidonnaista etuutta. Lisäksi pitää olla aina työttömyyskassan jäsen.
Myyjä pelkää tippuvansa peruspäivärahalle
56-vuotias Kirsi-Marja Uschanov-Vuorenpää työskentelee myyjänä juhlatarvikeliikkeessä Raisiossa.
Hän on tehnyt töitä vuoden ajan nollatuntisopimuksella. Osa vuoroista sovitaan etukäteen ja lisätunnit jaetaan some-ryhmässä tai soittamalla.
Uschanov-Vuorenpää laskee, että hän on tehnyt viime kuukausina töitä noin kolme päivää viikossa. Välillä hän saa soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa.
Uschanov-Vuorenpää arvioi nykyisten tulojen pohjalta, että muutoksen jälkeen työssäoloehto ei hänen kohdallaan aina täyttyisi.
– Tulot vaihtelevat paljon, joten välillä täyttäisin ehdon, välillä en. Nykyisin saan vaaditut tunnit täyteen, mutta kun mennään eurojen mukaan, en ole enää ollenkaan varma, hän kertoo.
Työttömän oikeus soviteltuun päivärahaan tarkastetaan aina väliajoin. Uschanov-Vuorenpää pelkää, että tarkastelu osuu juuri kuukauteen, jolloin ei ole töitä, eikä euromääräinen työssäoloehto täten täyty.
Hän tippuisi sitten seuraavaksi puoleksi vuodeksi alemmalle Kelan työttömyyspäivärahalle.
– Tämä osuisi kyllä tosi pahasti. Jos tarkastelu osuu huonoon kuukauteen, ihmiset ajetaan aivan hirveään ahdinkoon, Uschanov-Vuorenpää sanoo.
Pitkän työuran tehnyt Uschanov-Vuorenpää vertaa nykyistä toimeentuloaan säännölliseen rahantuloon.
– Joka kuukausi se jännittää, että mitäköhän nyt tienaan ja miten varoissa olen. Se huoli on aina läsnä. Olen kuitenkin sen ikäinen jo, että talous on ihan kunnossa ja ne suurimmat hankinnat on tehty. En ole niin ahdingossa kuin nuoremmat voivat olla, hän toteaa.
Kirsi-Marja Uschanov-Vuorenpää ei usko, että nykyinen työnantaja pystyy antamaan lisätunteja. Hän kokee monen työpaikan yhdistämisen hankalaksi.
– Miten voit olla tarvittaessa töihin kutsuttava useaan työpaikkaan? Töiden yhteensovittaminen on varmasti aika vaikeaa. Mutta jos aion täyttää uuden tulorajan, pitäisi olla monta työpaikkaa, Uschanov-Vuorenpää sanoo.
Museo-opas hyötyisi etuuden sitomisesta palkkaan
32-vuotias Leena Vaskin työskentelee tällä hetkellä oppaana neljässä yksityisessä museossa. Hän on tehnyt oppaan työtä päätoimisesti neljä vuotta.
Vaskin arvioi, että hän hyötyisi ansiosidonnaisen etuuden sitomisesta kuukausituloon. Tällä hetkellä työtilanne on niin hyvä, että hän saisi korkeampaa päivärahaa.
Mutta varmaa se ei tietenkään ole.
Kukaan ei tiedä, kuinka paljon museoiden kävijät tilaavat tai museot tarvitsevat oppaan palveluja ensi vuonna, kun muutos astuu voimaan.
Koronapandemia vähensi rajusti oppaiden töitä, koska museot olivat välillä kiinni ja kokoontumisrajoitukset koskivat myös ryhmäopastuksia. Vaskin on ollut koronan aikana kahdesti lomautettuna ja saanut välillä soviteltua päivärahaa.
– On hyvin ristiriitaista, että on useampi työ ja silti joutuu käymään raskasta paperisotaa. Olen kokenut sovitellun päivärahan hakemusrumban kuluttavaksi, kun jokainen työtunti pitää ilmoittaa, Vaskin kertoo.
Suurin järkytys tuli ensimmäisen lomautuksen aikana. Vaskin ei täyttänytkään ansiosidonnaisen etuuden työssäoloehtoa, koska tehty tuntimäärä jäi alle vaaditun. Keväällä 2020 maksetut päivärahat perittiin häneltä sitten jälkikäteen takaisin.
Millaista on elää siten, ettei tiedä paljonko tienaa ensi viikolla tai kuussa?
Vaskin kertoo, ettei asia häirinnyt häntä oppaan uran alussa. Vapaus päättää omista työajoista tai lomista tuntui hyvältä. Korona opetti kuitenkin sen, että työnteko voi vaikeutua yhtäkkiä täysin itsestä riippumattomista syistä.
– Pandemia alleviivasi sen, kuinka haavoittuva asema tässä työssä on, Vaskin sanoo.
Vaskinin mielestä museoalan suurin epäkohta on se, etteivät kaikki työnantajat maksa opastusten taustatyöstä.
Jokaisen opastuksen sisältö räätälöidään ryhmän tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Palkkaa kuitenkin kertyy vain opastuksesta, vaikka näkymätöntä työtä on tehty useita tunteja. Tämä näkyy lopulta työttömyysturvassa.
Vaskinilla on taidehistorian yliopistotutkinto, mutta korkea koulutus ei juuri näy tuloissa. Pelkkä opastus ei elätä, joten monet oppaat tekevät myös salivalvojan töitä tai myyvät lippuja. Näin museot pystyvät tarjoamaan työntekijöille enemmän työtunteja.
Vaskin pyrkii täyttämään uuden työssäoloehdon ensisijaisesti koulutustaan ja kokemustaan vastaavalla työllä. Osa oppaista tekee rinnalla myös toista työtä, esimerkiksi opettaa tai luennoi.
– Tämä ei tietysti kaikkien kohdalla onnistu, Vaskin huomauttaa.
Vaikeuksista huolimatta Leena Vaskin sanoo rakastavansa työtään ja sen vaihtelevuutta. Hänelle myös sopii usealle työnantajalle työskenteleminen.
Hallitus antaa yhdellä kädellä ja ottaa toisella
Tilastokeskuksen mukaan 107 000 palkansaajaa teki viime vuonna töitä sopimuksella, jossa työtuntien määräksi on sovittu pelkkä nolla. Heitä on noin viisi prosenttia kaikista palkansaajista.
Etukäteen sovittujen työvuorojen lisäksi tällainen työntekijä voidaan kutsua töihin tarvittaessa esimerkiksi ruuhka-avuksi tai toisen työntekijän sairastumisen vuoksi.
Eniten nollatuntisopimuksella työskenteleviä on ravintola- ja kaupan alalla sekä kulttuuri- ja viihdealalla.
Yleisintä nollatunneilla työskentely on majoitus- ja ravintola-alalla, jossa 15 prosentilla palkansaajista on nollatuntisopimus.
Nollatuntisopimusten lisäksi grafiikassa näkyvät myös vähimmäistuntisopimukset, joissa on sovittu alin tuntimäärä. Esimerkiksi 10 tuntia viikossa tai 20 tuntia kuukaudessa.
Hallituksen vasemmistopuolueille, SDP:lle ja vasemmistoliitolle työttömyysturvan muutokset ovat olleet perinteisesti vaikeita ja siitä, mihin ryhmään ja miten päätetyt toimet lopulta iskevät, mieluummin vaietaan.
Marinin hallitusohjelmassa lukee, että pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa parannetaan. Työnantajan velvollisuuksiin onkin luvassa pientä viilausta parhaillaan eduskunnassa olevassa lakiesityksessä.
Parannukset työmarkkinoiden heikoimpien ryhmien asemaan ovat toki aina tervetulleita.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen tutkimuksen mukaan osa työnantajista ei tunne nykyistäkään velvoitetta tarjota työntekijälle lisätyötä ja osa ei tiedä, miten pitäisi toimia lisätyön jakamisen kanssa.
Valtiovarainministeriön (VM) laskelman mukaan uusia työttömiä pääsee euroistamisen jälkeen kiinni peruspäivärahaa korkeampaan turvaan, mutta osa nykyisistä tippuu ansiosidonnaiselta tai sen taso madaltuu. Muutoksen arvioidaan vaikuttavan runsaaseen 4 000 työttömään. Euroistamisen vaikutukset olivat siis tiedossa päätöstä tehtäessä.
Toivottu työllisyysvaikutus tulee siitä, että työttömät yrittävät täyttää uuden tulorajan etsimällä siihen sopivaa työtä tai lisätunteja.
Jos tämä ei onnistu, he tulevat tarvitsemaan elääkseen muita tukia, kuten asumistukea ja toimeentulotukea.
Tutkimuspäällikkö: Työttömyysturvan ”nipistys” ohjaa töihin
Ansioturvan euroistaminen kohtelee eri tavoin toimialoja ja ammattiryhmiä. Vakituisessa tai kokoaikaisessa työsuhteessa olevat eivät muutoksesta juuri kärsi työttömäksi joutuessaan.
Palvelualojen ammattiliiton (PAM) tutkimuspäällikön Antti Veirton mukaan muutos vaikuttaa naisvaltaisiin aloihin ja osa-aikatyön tekijöihin, joiden tulot ovat jo valmiiksi pienet – erityisesti palvelualan ammatteihin.
– Voi miettiä, miten sosiaalisesti kestävä ratkaisu euroistaminen on. Tällä porukalla on jo se heikoin asema työmarkkinoilla ja vaikeinta saada toimeentulo, Veirto sanoo.
Kärsijän paikalla ovat erityisesti myyjät ja ravintolatyöntekijät. Veirto kertoo, että 45 prosenttia vähittäiskaupan palkansaajista oli viime vuonna osa-aikatyössä, majoitus- ja ravintolapuolella noin 40 prosenttia.
Valtiovarainministeriön laskelmissa työttömyysturvan etuusmenoista säästetään 30 miljoonaa, joten muutos tulee laskemaan myös ansioon sidotun työttömyysturvan tasoa.
Veirto kuvailee järjestelmään tehtävää muutosta pieneksi “nipistykseksi”, jolla ihmiset saadaan liikkeelle.
– Ihmiset patistetaan hakeutumaan töihin, joissa toimeentulo on laveampi tai tunteja enemmän, mutta ei niitä kaikille ole tarjolla, Veirto toteaa.
Veirto muistuttaa, että monet palvelualan työntekijät tekevät osa-aikatyötä vastentahtoisesti, koska kokoaikaista työtä ei ole tarjolla.
Veirton mukaan ansioturvan euroistamisen suurin ongelma on 12 kuukauden ja 422 euron työssäoloehto, jonka avulla aiempaa useamman työttömän pitäisi saada ansiopäivärahaa.
– Käytännössä ansiosidonnaista ei jää juuri maksettavaksi, vaan etuus on lopulta peruspäivärahan tasoinen, Veirto kertoo.
Lakiesitys ansioetuuden muuttamiseksi kuukausituloihin sidotuksi lähtee lausuntokierrokselle alkukesästä.
Vaihtelevan työajan ehtoja parantava lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Esityksessä tiukennetaan nollatuntisopimuslaisten ja muiden osa-aikaisten työajan tarkastelua. Työntekijä voisi pyytää muutosta työaikaansa, jos edellisen kuuden kuukauden toteutuneet tunnit osoittavat, ettei sopimuksen työaika vastaa työnantajan todellista tarvetta.
Työnantajan olisi myös vuoden välein tarkasteltava työajan toteutumista ja tarjottava työntekijälle mahdollisesti enemmän tunteja. Työntekijä saisi tämän tarkastelun tulokset kirjallisena.
Lisäksi työvuoron teettämiseen tarvittaisiin nykyistä useammin työntekijän lupa ja myöhään perutusta työvuorosta saisi korvauksen.
PAMin Antti Veirton mielestä kaikkein selkeintä olisi kirjata lakiin osa-aikatyön teettämisen perusteet samalla tavoin kuin määräaikaisissa työsuhteissa. Tällöin työsopimuksessa lukisi aina, miksi juuri tässä työsuhteessa on vaihteleva työaika.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23 asti.
Lue lisää:
Analyysi: Työttömiä patistetaan töihin – hallituksen työllisyystoimet vaikuttavat hitaasti