Euroopan keskuspankin kaavailema digieuro on herättänyt loppuvuoden aikana runsaasti keskustelua. Vaikka päätöstä digieuron liikkeeseenlaskusta ei ole tehty, on hanke vastikään siirtynyt kaksivuotiseen valmisteluvaiheeseen. Suomen Pankin mukaan mahdollinen liikkeeseenlasku on todennäköisesti vielä usean vuoden päässä, mutta monet asiantuntijat ovat jo ehtineet ottaa kantaa EKP:n kaavailuihin.
Digieuro toimisi toteutuessaan toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä, jota voi käyttää maksamiseen niin kaupan kassalla, verkkokaupassa kuin kaikissa muissa tilanteissa, missä sähköinen maksaminen on mahdollista. Suomessa muun muassa Kaupan liitto on jo kertonut kannattavansa digitaalisen euron kehitystyötä, kun taas esimerkiksi Finanssiala ry on varoittanut siihen sisältyvistä riskeistä. Finanssialan mukaan digieuro ei toisi kuluttajille lisäarvoa, ja pahimmillaan jopa horjuttaisi rahoitusmarkkinoiden vakautta.
Nyt Suomen Pankin fintech-ryhmän päällikkö Aleksi Grym selventää viestipalvelu X:ssä digieuron yhtymäkohtia pankkitoimialaan ja keskuspankin tehtäviin.
– Digieuron voidaan ajatella rakentuvan kahdesta osasta: a) tileistä ja b) maksutavasta. Maksutapa tarkoittaa, että digieurotilillä olevia varoja voi ottaa maksuna vastaan mm. kaupan kassalla (verkossa ja kivijalassa), Grym kuvailee.
– Digieurotilit olisivat yksinkertaisia ja korottomia maksutilejä. Ne voidaan rinnastaa käteisrahaan. Tilien osalta digieuro liittyy keskuspankin lakisääteiseen tehtävään yhteisvaluutan liikkeeseenlaskijana. Digieuro olisi yksi yhteisvaluutan muoto muiden rinnalla.
Maksutavan osalta digieuro on rinnastettavissa korttimaksuihin, Grym kirjoittaa. Keskuspankilla on lakisääteinen tehtävä huolehtia maksujärjestelmien luotettavuudesta ja tehokkuudesta ja osallistua niiden kehittämiseen, hän toteaa.
– Nykyiset korttimaksutavat ovat luotettavia, mutta markkina ei ole taloudellisesti tehokas, koska siitä on muodostunut duopoli, Grym kirjoittaa yhdysvaltalaisiin Visaan ja Mastercardiin viitaten.
Digieuro olisi eurooppalainen vaihtoehto maksujäteille.
– Maksutavan osalta digieuro ei olisi kilpailuasetelmassa pankkien kanssa. Päinvastoin, se tarjoaisi pankeille uuden mahdollisen tulonlähteen. Digieuro olisi kilpailuasetelmassa nykyisten kv. korttiyhtiöiden kanssa ja tarjoaisi niille eurooppalaisen vaihtoehdon, Grym kirjoittaa.
– Tilien osalta digieuro olisi jossain määrin kilpailuasetelmassa pankkien kanssa. Tätä hallittaisiin ja minimoitaisiin eri keinoin. Kilpailuvaikutus jäisi vähäiseksi. Digieuron nettohyöty voi olla pankeille positiivinen, kun huomioidaan sekä tilien että maksutavan vaikutus.
Keskuspankkikin on viime kädessä pankki, ja se toimii jo nyt monilla osa-alueilla samoilla markkinoilla pankkien kanssa, Grym kirjoittaa.
– Myös maksujärjestelmien kehittäminen on keskuspankille tuttua ja arkipäiväistä. Eurojärjestelmällä on joka hetki käynnissä useita samaa kokoluokkaa olevia maksujärjestelmien kehityshankkeita.
Samalla Grym muistuttaa, että digieuro on vielä suunnitteluasteella, eikä eurojärjestelmä vielä ole muodostanut yhteistä näkemystä sen hyödyistä ja haitoista.
1/ #Digieuro on herättänyt keskustelua. Tässä ketjussa muutama selvennys digieuron yhtymäkohdista pankkitoimialaan ja keskuspankin tehtäviin. 🧵
— Aleksi Grym (@aleksigrym) December 29, 2023