Hallitus valmistelee valtavia säästöjä, jotka voivat tuntua lähes kaikkien suomalaisten arjessa – näin työ etenee
Hallituksen kesällä sopiman kuuden miljardin euron säästöpaketin ensimmäiset toimet ovat vasta alkaneet tuntua kansalaisten lompakoissa, kun työn alla ovat jo uudet miljardiluokkaan kohoavat leikkaukset ja veronkorotukset.
Säästöjä etsitään kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matias Marttisen vetämässä työryhmässä, jossa edustettuna ovat kaikki hallituspuolueet.
Helmikuun alussa ensimmäistä kertaa kokoontuneessa ryhmässä on Marttisen mukaan löydetty yksimielisyys vaadittavan sopeutuksen suuruusluokasta. Keinoja on tarkoitus käydä läpi tulevien viikkojen aikana.
– En mene tässä kohtaa yksittäisiin lukuihin, mutta hallituksen johto on valmistelumme pohjalta löytänyt yhteisymmärryksen sopeutuksen suuruusluokasta ja tarkemmista reunaehdoista, jotka raamittavat työryhmän työtä. Seuraavaksi etenemme tarkempiin päätöksiin ja käymme läpi hyvin tarkalla kammalla koko julkisen talouden kaikki menot sekä tulopuolen. Sen lisäksi tarkastelemme toimenpiteitä, joilla voidaan vauhdittaa tulevaisuuden talouskasvua, Marttinen sanoo.
Vaadittavan sopeutuksen kokonaismäärä tarkentuu valtiovarainministeriön ennusteiden myötä, mutta valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) aiemmin esittämän arvion mukaan puhutaan noin kolmesta miljardista eurosta.
Säästöt on määrä lyödä lukkoon huhtikuun kehysriihessä. Marttisen mukaan voi sanoa, että kehysriihineuvottelut ovat jo käytännössä alkaneet.
– Usein riihen alla on puhuttu paljon pienemmistä kokonaisuuksista. Nyt tämä mittaluokka on hyvin suuri ja poikkeuksellinen. Tilanne on hyvin vakava.
Mitään säästökeinoja ei ole suljettu pois
Ilman uusia päätöksiä hallitus Suomi olisi ajautumassa ensi vuonna EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Lisäksi hallituksen omat tavoitteet julkisen talouden vahvistamisesta uhkaavat romuttua jo kättelyssä.
Taustalla on muun muassa hyvinvointialueiden kustannusten odottamattoman suuri kasvu sekä talouden näkymien synkkeneminen.
Tavallisesti riihiin valmistaudutaan erityisavustajatasolla, mutta Marttisen johtamassa työryhmässä istuvat hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat RKP:n Otto Andersson ja kristillisdemokraattien Peter Östman. Perussuomalaisten ryhmänjohtajan Jani Mäkelän sijaan valtiovarainministeripuoluetta ryhmässä edustaa kansanedustaja Ville Vähämäki. Lisäksi työryhmän kokouksiin osallistuu valtiovarainministeriön ylintä virkajohtoa.
Uusien säästöpäätösten tekeminen tulee olemaan poliittisesti vaikeaa. Marttisen mukaan mitään säästökohteita ei ole tässä vaiheessa suljettu pois. Tarkemmin hän ei ota tässä vaiheessa kantaa yksittäisiin säästökohteisiin.
– Kaikilta puolueilta vaaditaan kompromissihalua, mutta olen vakuuttunut siitä, että kaikilta sitä löytyy.
Paineita myös eläkeläisiin kohdistuviin säästöihin
Suomen Pankin kotimaiseen talouspolitiikkaan liittyvää valmistelutyötä tekevä päällikkö Essi Eerola pitää hyvänä lähtökohtana sitä, että mitään toimenpiteitä ei rajata pois.
– Nyt tilanne on muuttunut merkittävällä tavalla siitä, mikä se oli, kun hallitusohjelmasta neuvoteltiin, Eerola sanoo.
Hallituksen säästötoimet ovat tähän mennessä kohdistuneet voimakkaasti työikäisiin, sillä tavoitteena on ollut työllisyyden parantaminen. Sen sijaan eläkeläiset on jätetty pitkälti säästöjen ulkopuolelle.
Eerola korostaa, että säästöjen tekemiseen liittyy aina poliitikoille kuuluvaa harkintaa erilaisten tavoitteiden välillä, mutta hän antaa esimerkkejä mahdollisista kohteista, joilla julkista taloutta voitaisiin tasapainottaa.
– Eläkkeet ovat yksi iso osa sosiaaliturvaa, joka mahdollisesti tulee tässä keskustelussa kysymykseen. Lisäksi elinkeinotuet eivät ole vielä olleet kovin paljon tapetilla. Kolmas tekijä on se, että verotulot ovat laskeneet merkittävästi. Sen takia on tarpeen miettiä myös veroinstrumentteja, Eerola sanoo.
Samankaltaiset keinot nousevat esiin myös esimerkiksi valtiovarainministeriön viime vuonna tekemissä meno– ja verokartoituksissa tai Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa.
Hallitus on jäädyttänyt monia indeksisidonnaisia menoja, mutta eläkkeet on toistaiseksi jätetty niiden ulkopuolelle.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan esimerkiksi pienentämällä työeläkeindeksiä yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa neljän vuoden ajaksi valtio säästäisi yhteensä 800 miljoonaa euroa.
Arvonlisäverotuksen kiristäminen pöydällä
Hallitus on ilmoittanut ottavansa myös tähän mennessä välttelemänsä veronkorotukset työkalupakkiin.
Pelivaraa antaa se, että ilman uusia veronkorotuksia kokonaisveroaste on laskemassa muun muassa sähköautoilun lisääntyessä ja fossiilisiin polttoaineisiin liittyvän verokertymän vähentyessä. Myös työttömyysvakuutusmaksun alennus vähensi julkisia tuloja lähes miljardin verran.
Suomen Pankin Eerolan mukaan verotuksessa katseet kannattaa kohdistaa erityisesti arvonlisäveroon.
– Yleisesti sellaisia veroja pidetään hyvinä, jotka ovat laajapohjaisia ja vääristävät mahdollisimman vähän käyttäytymistä. Arvonlisävero on sellainen. Suomessa arvonlisäverotuksen perusvero on kohtuullisen korkea ja sen lisäksi meillä on useita alennettuja arvonlisäkantoja. Molempia kannattaa miettiä, Eerola sanoo.
Valtiovarainministeri Purra on ehtinyt jo viime vuoden puolella Talouselämän haastattelussa väläyttää ruoan arvonlisäverokannan korottamista.
Valtiovarainministeriön mukaan neljäntoista prosentin verokannan korottaminen prosenttiyksiköllä toisi valtion kassaan vuodessa noin 200 miljoonaa euroa.
Lisäksi ministeriö nosti verokartoituksessaan esiin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämisen. Sen verotuottovaikutusten arvioidaan olevan 430 miljoonaa euroa.
Eerolan mukaan säästöjä pohdittaessa olisi hyvä käydä myös laajemmin läpi julkisen sektorin roolia.
– Keskustelussa olisi hyvä jossain vaiheessa päästä miettimään huolellisesti sitä, missä julkisen sektorin tehtävien rajat kulkevat. Nyt ongelmana tietysti on se, että näitä päätöksiä joudutaan tekemään aika nopeasti ja tällaiseen laajamittaiseen keskusteluun ei ole tässä tilanteessa mahdollisuuksia, Eerola sanoo.