Henkesi voi pelastua uuden lääkelistan ansiosta – epämääräisistä lääketiedoista halutaan eroon, mutta uudistuksessakin on pahoja puutteita
Potilaiden lääkityslistat voivat nykyisin olla melkoinen sekametelisoppa.
Syöpälääkäri Maarit Bärlund kertoo, että lääkityslistat voivat olla hyvin epämääräisiä, koska eri yksiköissä ja laitoksissa on käytössä erilaisia tietojärjestelmiä. Pahimmassa tapauksessa lääkäriltä voi kulua koko lyhyt vastaanottoaika lääkelistaa setviessä.
– Potilaskin pitäisi ehtiä tutkia, Bärlund toteaa.
Uudet ja vanhat reseptit voivat olla sekaisin, ja potilaan lääkelistaan voi olla kirjattuna satakin kohtaa.
Bärlundille ovat tuttuja myös tilanteet, joissa potilaan hoito vaatii ympärivuorokautista lääkitystä, eikä sen kanssa voi samanaikaisesti syödä esimerkiksi tiettyjä kipulääkkeitä. Lääkärillä ei kuitenkaan ole aina välttämättä tietoa kaikista potilaalle määrätyistä lääkkeistä.
– Riskinä on esimerkiksi lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset, Bärlund sanoo.
Myös päivystyksissä olisi tärkeä saada helposti selville ajantasainen ja selkeä tieto potilaan käyttämistä lääkkeistä.
Jatkossa tämänkaltaisten ongelmien pitäisi kuitenkin helpottaa. Kehitteillä olevan uudistuksen myötä jokaisen potilaan lääkitys päivittyy tulevaisuudessa kokonaislääkityksen listaan osana omakanta -palveluita.
Hankkeesta vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kanta -lääkityslistan rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) kertoo, että terveydenhuollon ammattilaisten ja kansalaisten käyttöön uuden listan pitäisi tulla vuonna 2024.
– Uudesta kantalääkelistasta löytyy yhdestä paikasta ja selkeässä muodossa ihmiselle määrätty lääkitys, hän sanoo.
Ongelmia ilmenee myös apteekissa
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen mukaan lääkityslistan keskeisin tavoite on parantaa potilasturvallisuutta ja helpottaa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä apteekkihenkilöstön työtä.
Tällä hetkellä epäselvät lääkelistat voivat aiheuttaa ongelmia myös apteekkien tiskeillä. Potilaalle määrätty uusi lääke voi jäädä kokonaan huomaamatta, jos lääkelista on sekava ja pitkä.
Toteutuessaan uudistus tuo helpotusta muun muassa ikäihmisille, joista monilla on käytössä useampia lääkkeitä samanaikaisesti.
– Voidaan ehkäistä nykyistä tehokkaammin näitä lääkkeiden yhteiskäytön haittavaikutuksia ja varmistaa paremmin tarkoituksenmukainen lääkehoito, Sarkkinen sanoo.
Syöpälääkäri Maarit Bärlund kiirehtii uuden lääkityslistan toteuttamista.
– Tämä on erinomainen ja kansallisesti hyvin tärkeä hanke. Suomi on tässä myös ihan edelläkävijän asemassa, hän kehaisee.
Sarkkisen mukaan uuden lääkityslistan rakentamisen rahoituksesta on jo päätetty ja hankkeen tekninen toteutus ja lainsäädäntötyö etenevät ensi vuoden aikana.
Kaikkiaan lääkelistan toteuttaminen vie kolmisen vuotta, mikä voi tuntua äkkiseltään pitkältä ajalta. Sarkkinen kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on varsin iso sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva uudistus.
”Syöpälääkäreitä ei riitä sihteereiksi”
Ylilääkäri Maarit Bärlundin mukaan valmisteilla olevassa lääkityslistassa on kuitenkin myös pahoja epäkohtia, jotka olisi ennen käyttöönottoa korjattava.
Bärlundin mielestä yksi keskeisimmistä valmistelussa esiin nousseista ongelmista on se, että tiedon kirjaaminen lääkelistaan on nyt sidottu reseptinkirjoitusoikeuteen. Käytännössä kirjauksia listaan voisivat tehdä vain lääkärit.
Bärlundin mielestä myös sairaanhoitajille olisi saatava oikeus tehdä kirjauksia listaan.
Esimerkiksi syöpähoidot ovat moniammatillista tiimityötä. Bärlund uskoo, että muillakin erityisaloilla on samansuuntaisia toiveita.
– Jos kirjauksia voivat tehdä vain lääkärit, klinikalle tarvitaan useita uusia lääkäreitä tekemään vain kirjaamistyötä. Ei meillä riitä syöpälääkäreitä sihteereiksi, koska resursseissa on muutoinkin niukkuutta, hän toteaa.
Syöpäjärjestöt on laatinut kannanoton (siirryt toiseen palveluun), jossa vaaditaan, että kansallisen lääkityslistan säädösvalmistelussa myönnetään kirjaamisoikeus myös syöpäsairaanhoitajille.
– Tämä vaatii lain muutoksen, Bärlund sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoo, että muun muassa kirjaamista koskevat yksityiskohdat selviävät hankkeen edetessä.
– Tietysti pitää selvittää, mikä on tarkoituksenmukaisinta.
Sarkkinen toteaa, että eri toimijoiden roolia tullaan ylipäätään arvioimaan prosessin edetessä. Hankkeen seuraavassa vaiheessa laajennetaan lääkityksen tietosisältöä muun muassa osastolääkityksen, lääkkeen antomerkintöjen ja potilaan itsensä tekemien merkintöjen osalta.
Bärlund: Lääkäri määrää lääkkeen, mutta kirjaamisvastuuta voi jakaa
Bärlund katsoo, että olisi suoranainen potilasturvallisuusriski, jos syöpälääkkeitä ja niihin liittyviä annostelutietoja ei pystytä ajantasaisesti kirjaamaan hoitajilta puuttuvien kirjaamisoikeuksien vuoksi.
– Kansallisen lääkityslistan valmistelussa katsotaan, että lääkemääräyksen kirjaus olisi sama asia kuin määräys, mutta näinhän ei ole.
Bärlund korostaa, että lääkäri on vastuussa lääkkeen määräämisestä, mutta kirjaamisvastuuta voi hänen mielestään jakaa.
Hän kertoo, että jo nykyisellään syöpälääkärit päättävät hoidon aloittamisesta ja laativat lääkemääräykset sairaaloiden tietojärjestelmiin.
Syöpäsairaanhoitajat puolestaan kirjaavat, koska lääkehoito alkaa ja millaisella aikataululla sitä toteutetaan. Hoitaja myös siirtää tiedon järjestelmästä toiseen.
– Hoitajat on koulutettu näihin töihin, Bärlund toteaa.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 13. marraskuuta kello 23:een saakka.
Lue myös: