Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_51b5ecbfd3aae301347a844896055f02, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Intia yllätti Glasgow’ssa hyvillä uutisilla, mutta palasi takaisin ”pahisten” leiriin – näistä syistä ilmastokokous oli riittämätön mutta menestys – Uutisalue

Intia yllätti Glasgow’ssa hyvillä uutisilla, mutta palasi takaisin ”pahisten” leiriin – näistä syistä ilmastokokous oli riittämätön mutta menestys

Glasgow’n ilmastokokous päättyi myöhään lauantaina dramaattisiin kuviin.

Kokouksen puheenjohtaja, Britannian Alok Sharma pidätteli kyyneleitä, kun Intia päätyi vastustamaan kivihiilivoiman lopettamista koskevaa tekstikohtaa.

Sama maa toi kokouksen alkuun uutisen hiilineutraaliudesta, jota koko maailma kiitti.

Median otsikoissa kokouksen lopputulosta on kuvailtu vesittymiseksi. Kokous on kuitenkin samaan aikaan myös onnistuminen, sanovat suomalaisasiantuntijat.

Lue neljä näkökulmaa siihen, miksi näin on.

1. Lopun draama ”jätti tylsän maun”, mutta ei vesittänyt ilmastokokousta

Ilmastokokouksen isäntämaana toiminut Britannia kampanjoi etukäteen näkyvästi, että Glasgow’n kokous olisi käänteentekevä muun muassa siksi, että kivihiili jätettäisiin kokouksen myötä historiaan.

Britannia kirjasi tavoitteen kokouksen loppupäätelmiin, joiden luonnostelemisesta vastaa pääosin isäntämaa. Loppupäätelmät ovat kokouksen poliittinen tahdonilmaus, ei varsinainen neuvoteltava asia.

Siksi Intian irtautuminen kirjauksesta oli isäntämaalle kova isku. Alkuperäinen muotoilu kivihiilestä ja fossiilituista luopumisesta muutettiin ”vähentämiseksi”.

– Se, että Intia onnistui vesittämään kirjauksen, jätti tylsän loppumaun. Sen ei kuitenkaan kannata antaa sävyttää liikaa kokouksen arviointia, sanoo vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta.

Tynkkynen ei kuitenkaan pidä yllättävänä, että Intia näytti pettäneen muut maat irtautumalla yhteisestä linjauksesta viime metreillä.

Intian lisäksi Kiina ja muut maailman keskeiset hiilivoiman tuottajamaat eivät ole aiemminkaan sitoutuneet vahvoihin kirjauksiin hiilivoiman alasajosta, hän sanoo.

Kivihiilivoiman ja fossiilitukien vähentämisestä linjattiin ylipäänsä ilmastoneuvotteluissa ensimmäistä kertaa.

– Auttaa eteenpäin, että liki 200 maailman maata lähettää viestin, että kivihiilivoimaa pitää vähentää.

Teollisuusmaissa hiilivoiman käyttö väheneekin jo kovaa vauhtia. Esimerkiksi Britanniassa ollaan jo lähellä nollaa.

Kehitysmaissa tilanne on toinen. Ratkaisijan asemassa on Kiina: valtaosa kaikista uusista hiilivoimanhankkeista keskittyy sinne.

Tynkkysen mukaan Kiinassakin tilanne on karvan verran lupaavampi kuin yleisesti ajatellaan. Myös Yhdysvaltoja ilmastokokouksessa edustanut John Kerry arvioi, että Kiinan päästöhuippu saattaisi olla jo ohitettu.

Käänteellä on suuri merkitys maailman lämpenemisen kannalta. Kiina itse on arvionut aiemmin, että päästöt saattavat kasvaa vuoteen 2030, joka on ilmastokriisin kannalta ratkaiseva vuosi.

– Sitä on vaikea arvioida, mutta vuoden alkupuolella Kiinan päästöt kasvoivat kovaa vauhtia, ja nyt kasvu on hyytynyt, Tynkkynen sanoo.

Hän muistuttaa, että kaikissa Pariisin ilmastosopimukseen liittyvissä kirjauksissa on kyse ennen kaikkea poliitittisen tahtotilan ilmauksesta. Sopimus ei itsessään sido valtioita toimimaan energiapoltiikassaan tietyllä tavalla.

Tynkkysen mukaan suurin viesti menee markkinoille: kivihiilivoimaan ei enää kannata sijoittaa.

2. Tärkeä 1,5 asteen raja jäi täpärästi eloon, mutta sen takana ovat nyt kaikki maat

Glasgow’n kokousta pidettiin etukäteen myös merkkipaaluna siinä, pystyykö maailma rajoittamaan lämpenemisen turvallisena pidettyyn 1,5 asteen rajaan.

Tavoite kirjattiin Pariisin ilmastosopimukseen, mutta nyt kirjauksesta tehtiin aiempaa terävämpi. Pariisissa muotoiltiin, että maat tavoittelevat alle kahden asteen rajaa ja pyrkivät kohti 1,5 astetta.

Glasgow’n kokouksen yleispäätöksessä vedotaan 1,5 asteeseen voimakkasti.

– Siinä mennään pidemmälle kuin Pariisin sopimukseen on kirjattu. Aiemmin ei ole ollut poliittisella tasolla sitoutumista tähän, yhtenä EU:n pääneuvottelijoista toiminut Outi Honkatukia sanoo.

Esimerkiksi ilmastokokouksessa Puolan Katowicessa kolme vuotta sitten osa maista esitti vielä kritiikkiä koko rajaa kohtaan.

Glasgow’ssa kuultiin kansanvälisen energiajärjestön arvio, jonka mukaan maiden lupaukset ja kokouksessa julkistetut aloitteet riittäisivät rajoittamaan lämpenemisen jopa alle kahteen asteeseen.

Kokouksessa moni maa sitoutui muun muassa metaanipäästöjä ja metsäkatoa koskeviin aloitteisiin. Siellä kuultiin myös täysin uusia lupauksia hiilineutraaliudesta.

Niistä tärkein tuli maailman kolmanneksi suurimmalta saastuttajalta Intialta.

YK taas arvioi, että maiden lupaukset vuoden 2030 päästövähennyksistä riittävät 2,4 asteen lämpenemiseen. Aiemmin YK on arvioinut, että jos maat jatkaisivat nykyisillä politiikkatoimillaan, lämpeneminen olisi 2,7 asteen luokkaa.

EU on esimerkki lupausten ja politiikkatoimien riittämättömyydestä. EU on luvannut leikata päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mutta politiikkatoimet on osin vielä tekemättä. Niitä työstetään parhaillaan.

– 1,5 asteen raja on mahdollinen, jos lähivuosina kiristetään tahtia todella paljon, Tynkkynen sanoo.

Glasgow’ssa sopimukseen kirjoitettiin ensi kertaa selvä määrällinen tavoite, että päästöjä pitää vähentää 45 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Suuri muutos oli myös, että maiden lupauksia siitä, mihin päästösitoumukset yltävät, tarkastellaan tästä lähin vuoden välein. Aiempi tavoite oli tarkastella niitä viiden vuoden välein.

Yhdysvaltoja edustanut ilmastosuurlähettiläs John Kerry piteli otsaansa ilmastoneuvotteluissa. Yhdysvallat oli mukana neuvottelujen etulinjassa Trumpin kauden aiheuttaman tauon jälkeen. Kuva: Robert Perry / EPA

3. Isoimmat aplodit asiassa, josta oli väännetty kuusi vuotta

Sekä kivihiilestä että 1,5 asteen rajasta linjattiin kokouksen loppupäätelmissä. Kaksiviikkoisen neuvottelurupeaman suurin saavutus on, että kaikki loput Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät asiat saatiin maaliin.

Yksi niistä on niin sanottu markkinamekanismi, josta on väännetty yhteensä kuusi vuotta. Outi Honkatukian mukaan sopu asiassa oli kokouksen tärkeimpiä hetkiä. Kun markkinamekanismin säännöt hyväksyttiin, ilmastokokouksen suuressa salissa kaikuivat aplodit.

– Suuri merkitys on symbolinen. Meillä on nyt uskottava sääntökirja.

Honkatukian mukaan markkinamekanismin säännöt ovat kelvolliset. Niissä päätettiin muun muassa, että samoja päästövähennyksiä ei voi laskea kahden maan hyväksi. Mekanismissa on kyse siitä, miten päästövähennyksiä kirjataan siinä tapauksessa, jos joku muu maa toteuttaa niitä omien rajojensa ulkopuolella.

Teollisuusmaista mekanismista on hyötyä esimerkiksi Norjan ja Sveitsin kaltaisille maille, jotka ovat sanoneet laskevansa vähennykset päästöoikeuksien ostamisen varaan. EU ja Suomi taas ovat ilmoittaneet, että ne eivät tarvitse kompensointia omien tavoitteidensa saavuttamiseen.

Sovun syntymistä on aiemmin jarruttanut erityisesti Brasilia. Nyt maa ”etsi ratkaisua, joka mahdollisti kasvojen säilyttämisen”, Honkatukia kuvaa.

Myös päästövähennysten raportoimisesta onnistuttiin päättämään. Aiemmin vastahankaan on ollut muun muassa Kiina.

Ilmastorahoituksen sadan miljardin dollarin pottia ei saatu kasaan, mutta nyt ollaan jo lähellä. Arvion mukaan raja saavutetaan saavutetaan vimeistään kahden vuoden sisällä.

Glasgow’ssa kuultiin joukko uusia rahoituslupauksia muun muassa Yhdysvalloilta. Donald Trump ehti vetää maan lupaukset pois omalla presidenttikaudellaan.

Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg ei ollut tyytyväinen ilmastokokouksen tuloksiin. Kuva: Robert Perry / EPA

4. Nyt maiden pitää toteuttaa se, mitä ne ovat luvanneet

Glasgow’n kokouksen ilmapiiriä kuvattiin poikkeuksellisen kannustavaksi. Moni hankalana tunnettu maa esiintyi rakentavasti.

Oras Tykkynen nostaa esimerkeiksi aiempaa rakentavammasta esiintymisestä Venäjän ja Saudi-Arabian. Australia taas suostui yllättäen hiilivoimaa ja fossiilitukia koskevaan kirjaukseen.

Seuraavaksi maiden pitää tehdä kolme asiaa, Tynkkynen listaa.

Päästösitoumuksia tulee päivittää niin, että ne ovat linjassa 1,5 asteen kanssa. Tämä koskee muiden muassa EU:ta. Toiseksi, tavoitteet pitää toteuttaa. Ja kolmanneksi, pitää saada liikkelle enemmän ilmastorahoitusta.

Outi Honkatukia sanoo, että odotukset kokouksen onnistumisesta ylittyivät. Myös Tynkkysen mukaan Glasgow’n kokous on yksi tärkeimpiä ilmastokokousten historiassa.

– Millä perusteella ilmastokokouksia arvioidaan? Jos joku on sitä mieltä, että pitäisi ratkaista koko ilmastokriisi, Glasgow’n kokous on riittämätön. Mutta se on menestys siitä mielessä, että se vie ilmastotoimia eteenpäin, hän sanoo.

Britannian pääministeri Boris Johnson ja presidentti Sauli Niinistö puhuivat muiden maiden johtajien kanssa kokouksen avajaisseremoniassa. Kuva: Robert Perry / EPA

Lue lisää:

Haluatko seurata ilmasto- ja ympäristöuutisia? Seuraa päivittyvää verkkoartikkelia.

Source Link yle.fi