Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tiukkojen sopeutustoimien edessä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tällä hallituskaudella valtiontaloutta piti sopeuttaa kuudella miljardilla eurolla.
Suomi on kuitenkin vaarassa valua Euroopan unionin tarkkailuluokalle, joten se joutuu tekemään uusia sopeuttamistoimia. Jo aiemmin sovitun kuuden miljardin lisäksi hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta vielä kolme miljardia euroa lisää.
Hallitusohjelmaa laadittaessa veronkorotuksista tingittiin ja päinvastoin ennestään kireää ansiotuloverotusta kevennettiin. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) väläytti joulukuussa ruoan arvonlisäveron korotusta yhtenä sopeutustoimena.
Kevään budjettiriihessä Suomi on hankalan paikan edessä. Sen pitää sopeuttaa talouden kroonista alijäämää, mutta samalla myös kasvua pitäisi hakea. Ankara verotus ja talouskasvu ovat pari, jotka tunnetusti sopivat huonosti yhteen.
Ruoan arvonlisäverotuksen korotus sai joiltakin asiantuntijoilta tyrmäyksen joulukuussa. Valtiontaloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:in verotuksen ja tulonsiirtojen tutkimusprofessori Tuomas Kososen mielestä toimi on tehokas. Hänen mielestään huolet arvonlisäverotuksen kiristämisen vaikutuksista talouskasvuun ovat liioiteltuja.
– Yleistasolla voi sanoa, että sopeutustoimilla ei ole kansalaisiin positiivisia vaikutuksia. Jos elintarvikkeiden arvonlisäveroa kiristetään, niin korotus tuntuu suhteessa kaikista pahimmin pienituloisten lompakoissa. Mutta toimella tulisi merkittävästi lisää verotuloja, Kosonen sanoo Verkkouutisille.
– Olen ollut mukana tutkimuksissa, joissa kulutusveroja on nostettu. Tutkimuksissa on noussut esille, että kulutusverojen nostolla on vain vähäisiä vaikutuksia palveluiden ja elintarvikkeiden kulutukseen.
Tutkimusprofessori muistuttaa, että ruoan arvonlisäverotuksen nousu voitaisiin kompensoida veronsiirroilla pienituloisille. Vaikka näin tehtäisiin, niin arvonlisäverotuksella saataisiin valtiolle merkittäviä verotuloja keski- ja suurituloisilta.
Veronkorotus vähentäisi ostovoimaa
Etelärannassa puheita veronkiristyksistä kuunnellaan huolestuneina. Elinkeinoelämän keskusliiton verojohtaja Anita Isomaan mukaan ne eivät millään lailla tukisi talouskasvua.
– Ymmärrämme, että arvonlisäverotukset ovat mukana keskusteluissa. Pidämme sen nostoa kuitenkin todella vaarallisena, sillä se iskee Suomen kilpailukykyyn ja suomalaisten ostovoimaan, Isomaa sanoo Verkkouutisille.
Suomessa verotus on jo ennestään kireää, mutta Tuomas Kosonen väläyttää, että ansiotuloverotuksen ja arvonlisäverotuksen kiristyksillä saataisiin valtiolle lisää merkittäviä verotuottoja.
– Tutkimuksellisesti ei ole taloudellista estettä sille, että ansiotuloverotusta kiristettäisiin maltillisesti. Tuloverotuksen kiristämisellä saadaan huomattavasti enemmän verotuloja kuin mahdolliset työllisyysvaikutukset syövät niitä, Kosonen sanoo.
Hänen mukaansa valtiovarainministeriön virkamiesten laskelmien mukaan tuloveron kevennyksen vähennyksen arvioidaan vähentävän verotuloja 580 miljoonalla eurolla ja tuovan vain muutama tuhat työpaikkaa pitkällä aikavälillä.
– Pitkällä aikavälillä työllisyysvaikutukset olisivat vain muutamat tuhat työllistä. Kaikkien arvonlisäverokantojen kiristämisellä ja maltillisella ansiotuloverotuksen kiristämisellä voitaisiin saada esimerkiksi kolme miljardia lisää verotuloja, Kosonen sanoo.
Listalla rakenteelliset muutokset ja julkisen sektorin tehostaminen
Elinkeinoelämän keskusliiton korviin toimi kuulostaa dramaattiselta.
– Tämä kuulostaisi poikkeuksellisen rajulta toimelta. Suomessa verotus on jo nyt yli kipurajan ja veroruuvia pitäisi pikemminkin löysätä kuin kiristää. Me emme EK:ssa voi tällaisesta toimesta positiiviseen sävyyn puhua, Anita Isomaa sanoo.
EK:ssa ollaan huolissaan verotuksen kiristämisen vaikutuksista Suomen kilpailukykyyn. Verotuksen kiristäminen on viimeinen toimi, jonka pitäisi olla listalla.
– Meidän lähtökohtamme on, että lisäsopeutukselle ensisijaisia toimia pitäisi olla menoleikkaukset, rakenteelliset muutokset ja julkisen sektorin tehostaminen. Veronkorotukset ovat toimia, joita pitäisi harkita vasta aivan viimeisimpänä toimina, Isomaa sanoo.
– Mikäli veronkorotuksia esitetään niin ne eivät missään olosuhteissa saisi heikentää Suomen kilpailukykyä. Erityisesti työn, omistamisen ja yrittämisen veronkorotukset olisivat niitä kaikista haitallisimpia kiristyksiä Suomen kilpailukyvyn kannalta.
Kevään budjettiriihessä hallitus on siis vaikeiden päätösten edessä. Verotoimet ovat tehokas sopeutuskeino, mutta sen vaikutukset Suomen kilpailukykyyn kielteisiä, ja ne voivat vähentää Suomeen tulevia investointeja.