Kansanedustaja Niina Malm teki ilmoituksen kolmen kollegansa seksuaalisista eleistä – Ylen kyselyssä 29 edustajaa kertoo kokeneensa ahdistavaa käytöstä

Ulkonäköön liittyviä eleitä tai kommentteja, kourimista, ”dick-pic” eli kännykkään lähetetty valokuva sukupuolielimestä.

Seksuaalisesti ahdistava käytös on politiikassa samanlaista kuin muuallakin yhteiskunnassa. Usein sillä pyritään nolaamaan ja vaientamaan.

Ylen kyselyssä 29 kansanedustajaa vastaa kohdanneensa seksuaalisesti ahdistavaa käytöstä politiikassa toimiessaan. Tapauksia on kuntapolitiikasta ja vaalikentiltä, mutta myös vallan ytimestä eli eduskunnasta.

Kansanedustaja Niina Malm (sd.) kertoo tehneensä tällä vaalikaudella ilmoituksen kolmen kansanedustajakollegan asiattomasta käyttäytymisestä eduskunnassa. Kyse oli muun muassa toistuvasta, häiritsevästä vartalon tuijottelusta, eleistä ja kommentoinnista.

– Eduskunnassa ja politiikassa työskennellessä en ole törmännyt fyysiseen kajoamiseen, mutta eleiden kautta toimiminen ja yleinen habituksen kyseenalaistaminen ja vartalon tarkkailu, sellaista on sitten tullut senkin edestä, Malm kertoo.

Malm on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän ilmoitti häiritsevästä käyttäytymisestä eduskuntaryhmän kansliaan. Tilanteeseen puututtiin eduskunnan sisällä kiitettävän nopeasti, Malm kertoo.

– Ilmoitus johti siihen, että tällaista ei ole enää tapahtunut, että ilmeisesti jossain on keskustelut käyty. Olettaisin, että täällä myös työsuojelutoimikunta toimii napakasti. Heti kun siihen tarttui, se auttoi, Malm sanoo.

Malmin mukaan kansanedustajan asema voi suojella sekä tekijää että kohdetta.

Eduskunnassa on hyvät rakenteet ja keinot puuttumiseen. Toisaalta etenkin pitkään vallassa olleiden kesken vallitsee usein lojaalisuus, joka voi hillitä haluja puuttua epäasialliseen toimintaan, vaikka sen huomaisikin.

– Ei korppi korpin silmää noki. Siksi en ehkä niinkään ajattele, että pitää olla nimettyjä häirintäyhdyshenkilöitä vaan joku henkilö, johon itse porukassa luottaa, ja jos kertoo niin homma lähtee eteenpäin.

Törkeä kuva yksin jääneelle

Eduskunnan puhemiehenä toiminut kansanedustaja Anu Vehviläinen (kesk.) kertoo kohdanneensa häirintää etenkin nuorena poliitikkona. Ahdistelijat olivat tyypillisesti vanhempia miehiä.

– Konkreettisesti se tarkoitti muun muassa epäasiallista lähentelyä ja kourimista itseäni vanhemmilta miehiltä, Vehviläinen kertoo.

Häiritsevä käytös alkoi kymmenisen vuotta sitten uudelleen sen jälkeen, kun Vehviläisen puoliso oli kuollut.

– Jäätyäni leskeksi yli kymmenen vuotta sitten koin seksuaalisväritteistä lähentelyä muutamissa isoissa tilaisuuksissa. Sain myös kännykkääni kuvan mieshenkilön sukupuolielimestä ja ehdottelevia some-viestejä.

Holopainen: Valtasuhteet vaikeuttavat puuttumista

Osa kansanedustajista jakoi Vehviläisen havainnon: ikämiehet katsovat oikeudekseen häiritä etenkin uran alkuvaiheessa olevia naispoliitikkoja.

– Kun aloitin politiikassa neljännesvuosisata sitten, politiikassa joutui vielä käymään toistuvasti melko tiukkaa keskustelua fyysisestä itsemääräämisoikeudesta etenkin eläkeikää lähentelevien miesten kanssa, kertoo kansanedustaja Anna Kontula (vas.).

Kansanedustaja Mari Holopainen (vihr.) kertoo kohdanneensa erittäin häiritsevän kommentin Helsingin kuntapolitiikassa, mutta ei eduskunnassa.

Hän ei kuitenkaan vienyt asiaa eteenpäin, koska valtuustoissa ei yksinkertaisesti ollut kanavaa ilmoituksen tekemiseksi.

– Poliittiset organisaatiot toimivat aika ohuilla resursseilla ja varsinkaan valtuustoissa ei ole sellaista tukea saatavilla, Holopainen sanoo.

Holopainen allekirjoittaa Niina Malmin havainnon siitä, että politiikassa valtasuhteet saattavat hankaloittaa epäasiallisen käyttäytymisen lopettamista.

– Poliittisissa organisaatioissa on monenlaisia keskinäisiä riippuvaisuuksia, mikä saattaa vaikuttaa siihen, ettei aina ole niin helppoa puuttua häirintään.

Iso osa ei ole kohdannut ahdistavaa käytöstä

Kyselyssä 78 kansanedustajaa vastasi, ettei ole törmännyt politiikassa toimiessaan seksuaalisesti ahdistavaan käytökseen. Heistä osa kertoi kuitenkin joko torjuneensa ahdistelua tai tarjosi keinoja sen torjumiseksi.

– Kun politiikkaan lähtee mukaan, pitää myös varautua pitämään puoliaan, kun joku asia ei ole kohdallaan tai menee överiksi. Eli tiukka ”Lopeta, tai asia viedään pidemmälle!”, yleensä tämä riittää, vastaa kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.).

Ahdistavaan käytökseen puuttumista piti moni kansanedustaja tärkeänä siitä huolimatta, että omalle kohdalle sellaista ei ole osunut.

– Vaikka omalla kohdalla en ole joutunut kokemaan ahdistelua, niin varmasti puolueilla on vastuu ennaltaehkäistä ja rakentaa toimintakulttuuria, jossa häirintä ei olisi mahdollista Sari Essayah (kd.).

Myös miehiä lähennellään asiattomasti

Eniten kyllä-vastauksia ahdistavasta käyttäytymisestä tuli naisilta, mutta myös kuudelta mieheltä.

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen tuli mukaan politiikkaan parikymppisenä 90-luvulla ja valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi 2007. Hän on törmännyt seksuaalisesti ahdistavaan käytökseen etenkin uran alkuaikoina.

– Nuorena olen itse tullut mukaan ja valitettavasti nuorena joutuu monenlaista kokemaan. Sitä ovat kokeneet nuoret miehet, nuoret naiset. Halusin tuoda esille, että tätä ongelmaa tapahtuu moniin suuntiin, Heinonen sanoo.

Heinosen mukaan ulkonäköön kohdistuva ilkeämielinen tai ahdistava huulenheitto kuitattiin pitkään tyypillisesti vitsailuna. Hänen mukaansa käytöstapojen siistiytyminen on tärkeää, jotta nuoria saadaan mukaan harrastamaan ja tekemään työtä politiikassa.

– Me tarvitsemme uusia päättäjiä ja siksi pitää olla pelisäännöt selvinä, että jokainen voi olla turvassa politiikassa.