Keskituloinen suomalainen saa pian työttömänä yli 800 euroa vähemmän ansiosidonnaista kuin ruotsalainen

Ruotsissa korvausasteet suhteessa palkkaan ovat Suomea suuremmat, ja ansiosidonnaisen porrastusmalli tulee kasvattamaan eroa entisestään.

Avaa kuvien katselu

Kun Suomessa jää työttömäksi, alkaa saada ansiosidonnaista päivärahaa. Ruotsissa on sama käytäntö. Ansiopäivärahaa saa henkilö, joka on ollut tarpeeksi pitkään työttömyyskassan jäsenenä ennen työttömyyttä.

Ruotsissa korvaus vaan on jo valmiiksi merkittävästi korkeampi kuin Suomessa. Hallituksen kaavailemat uudistukset ansiosidonnaiseen päivärahaan repivät eroa vielä isommaksi.

Tällä hetkellä suomalainen keskituloinen saa työttömäksi jäätyään ensimmäiset kuukaudet 475 euroa vähemmän ansiosidonnaista päivärahaa bruttona kuin ruotsalainen.

Suomessa ollaan aikeissa ottaa käyttöön Ruotsin kaltainen ansiosidonnaisen porrastusmalli. Se tarkoittaa sitä, että työttömyyden jatkuessa korvauksen määrä pienenee.

Suomessa portaat kuitenkin viettävät alas jyrkemmin kuin Ruotsissa. Työttömyyden jatkuttua noin pari kuukautta suomalaisen ansiosidonnainen jää jo yli 800 euroa jälkeen ruotsalaisen korvauksesta. Käteen jäävässä rahassa ero on kuitenkin pienempi verotuksesta johtuen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Jussi Tervola huomauttaa, että yleisin työttömyysetuus Suomessa on työmarkkinatuki tällä hetkellä.

– Ne, jotka eivät täytä työssäoloehtoa tai jotka ovat ylittäneet päivärahan enimmäiskeston, saavat työmarkkinatukea. Ruotsissa ei ole vastaavaa etuutta, Tervola sanoo.

Yle selvitti, kuinka suurta ansiosidonnaista suomalaista keskipalkkaa tienaava saisi työttömäksi jäädessään Suomessa ja Ruotsissa.

Grafiikoissa palkat ja ansiosidonnaiset ilmoitetaan ennen veroja. Luvut on laskettu A-kassa ja Akademikernas A-kassa -laskureilla, joilla voi laskea, minkä suuruiseen ansiopäivärahaan on oikeutettu Suomessa ja Ruotsissa. Laskelmissa suomalaisten mediaanipalkka on pyöristetty 3200 euroon.

THL:n Tervola painottaa, että ansiosidonnaista saavien elintason vertailu Suomen ja Ruotsin välillä on hankalaa, koska Suomessa esimerkiksi asumistukijärjestelmä on kattavampi kuin Ruotsissa, ja myös verotus pienentää eroja.

– Kun huomioidaan täydentävät tuet, kuten asumistuki, pienipalkkaisen työttömän toimeentulo voi olla Suomessa ja Ruotsissa melko samalla tasolla, mutta kun katsotaan pelkkää työttömyysrahaa, niin Ruotsissa korkeampi tukitaso, sanoo Tervola.

Näin ansiosidonnaisen porrastus toimii

Tällä hetkellä ansiosidonnaisen määrä Suomessa on sama koko etuuden keston ajan. Hallitus kaavailee ansiosidonnaisen porrastamista syyskuun alusta eteenpäin.

Tulevaisuudessa ansiosidonnaisen määrä laskisi noin kahden kuukauden jälkeen 20 prosenttia ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen 25 prosenttia täydestä ansiopäivärahan määrästä.

Ruotsissa ansiopäiväraha on myös porrastettu. Se tarkoittaa, että päivärahan määrä on ensimmäiset sata päivää eli reilut kolme kuukautta muuttumaton. Sen jälkeen etuutta porrastetaan alaspäin, mutta loivemmin kuin Suomessa.

Tämä pätee, kun kuukausipalkka on ollut yli 33 000 kruunua, mikä on noin 2960 euroa.

– Ehkä Ruotsista on otettu tietyllä tavalla mallia tässä [porrastuksessa], pohtii Tervola.

Tervolan mukaan tuleva porrastus kasvattaa työttömyysturvan eroa Ruotsiin.

Suurimmillaan ero tulee olemaan noin kahden kuukauden jälkeen, jolloin suomalainen saa ensimmäisen porrastuksen jälkeen ruotsalaiseen verrattuna 835 euroa vähemmän ansiopäivärahaa. Ruotsin porrastuksen jälkeen ero kapenee reilun kolmen kuukauden kohdalla.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen vaikutukset

Kuuntele Politiikkaradiosta hallituksen työmarkkinauudistuksista:

Työmarkkinauudistukset läpi, maksoi mitä maksoi? Työministeri Arto Satonen studiossa

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella

Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.