Banner Before Header

Kiireettömään hoitoon pääsisi jatkossa 7 päivässä, hallituksen esitys etenee – kokoomus epäilee, riittävätkö rahat

Luonnos hallituksen esitykseksi hoitotakuusta lähtee tänään keskiviikkona lausuntokierrokselle.

Määräaika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon pääsyyn tiukkenee kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023. Suun terveydenhuollon osalta hoitoon pääsyn määräaika nopeutuisi kuudesta kuukaudesta kolmeen.

Hoitotakuu koskisi sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) pitää suurena asiana, että hoitotakuu etenee.

– Kritiikki oli alkuun melkoista, sanottiin ettei tämä tule milloinkaan tapahtumaan, Kiuru sanoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Tulevien hyvinvointialueiden on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömän yhteyden terveyskeskukseen ja myös yksilöllisen arvion hoitonsa tarpeesta.

– Välitön yhteys on tälläkin hetkellä, mutta se, mikä muuttuu, on, että hoidon tarpeen arviointi on tehtävä välittömästi yhteydenoton yhteydessä tai saman päivän aikana, lääkintöneuvos Tapani Hämäläinen STM:stä sanoi tilaisuudessa.

Tällä hetkellä aikaa arvion tekemiseen on kolme vuorokautta.

Hoitotakuun seitsemän vuorokauden määräaika ei koske esimerkiksi terveystarkastuksia ja matkailun vuoksi annettavia rokotuksia. Ne tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa.

Hyvinvointialan edunvalvontajärjestö Hali tulkitsee, että hallitus on tiukentamassa sitä mitä kaikkea hoitotakuu koskee. Terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kause Halista sanoo, että nykyisin määrittely on väljempi.

Kiuru: Tästä ei voi tinkiä, Hali pelkää: Voi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi

Tulevilla hyvinvointialueilla on velvollisuus noudattaa lakia seitsemän päivän hoitotakuusta. Takuun toteutumista vahtivat Kiurun mukaan Valvira ja aluehallintovirastot.

– Tästä ei voi tinkiä, kun lainsäädäntö tulee voimaan, Kiuru vakuutti.

Halin Hanna-Maija Kause pelkää, että hoitotakuu voi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, jos sanktiot eivät ole riittäviä. Hän huomauttaa, että nykyisinkin voi kestää kauan, ennen kuin valvova viranomainen puuttuu siihen, että määräaikoja ei noudateta.

Kiuru listasi, että jos hyvinvointialueet eivät itse pysty pitämään hoitotakuusta kiinni, niiden on ostettava potilaalle yksityisiä palveluja, käytettävä palveluseteliä tai tehtävä yhteistyötä jonkin toisen alueen kanssa.

Hali pitää hyvänä asiana, että hallituksen tavoitteena on nopeuttaa ihmisten hoitoon pääsyä. Hoitotakuun kiristäminen on Halin mukaan hyvä väline ja askel eteenpäin, mutta järjestö on huolissaan siitä, miten hoitotakuuta kyetään noudattamaan, koska pula hoitohenkilökunnasta on pahentunut.

Hoitotakuun toteuttaminen vaatii paljon töitä myös koronaepidemian aiheuttaman hoitovelan takia.

– Vaikuttaa siltä, että tämä tulee voimaan samoihin aikoihin kuin hoivan henkilöstömitoitukset kiristyvät. Nyt olisi hyvin tärkeää, että kiinnitettäisiin huomiota siihen, että henkilöstöä olisi riittävästi, Kause sanoo.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) pitää tärkeimpänä, että alan kaikki toimijat, niin järjestöt kuin yksityiset yritykset, otetaan mukaan.

– Koko hallitus on ymmärtänyt, että jos perusterveydenhuoltoon aiotaan saada toimiva hoitotakuu, pitää kaikki resurssit ottaa käyttöön, Lohi sanoo.

Kiuru: Kahdessa kolmesta kunnasta onnistuu jo hoidon saanti viikossa

Hallitus varasi hoitotakuun toteuttamiseen syksyn budjettiriihessä 95 miljoonan euron lisärahoituksen. Kiurun mukaan hoitotakuun kustannus tulee olemaan noin sadan miljoonan euron luokkaa.

Hoitotakuun kiristäminen saa kiitosta oppositiosta, mutta kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen on huolissaan siitä riittävätkö rahat.

Ikosen mukaan rahoituksen riittävyys ja työntekijöiden saatavuus ovat keskiviikon tietojen perusteella hoitotakuuesityksen suurimmat haasteet.

Kiuru kehui, että hoitoon pääsyn parantamisessa on jo saatu vapaaehtoisesti aikaan suuri muutos.

Kiuru vertasi, että vuonna 2019 hallituskauden alussa runsas 40 prosenttia kunnista pystyi varmistamaan hoidon saannin viikossa, mutta nyt samaan pystyy jo lähes kaksi kolmasosaa eli 64 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä.

Kiuru sanoi, että rahaa on laitettu kaikkiaan satoja miljoonia euroja, että suomalaiset pääsisivät seitsemässä päivässä hoitoon. Viime vuonna hallitus laittoi 70 miljoonaa euroa perustason palveluiden parantamiseen.

Kiurun mukaan kertaluonteisia eriä on käytännössä yli 200 miljoonaa euroa käytettävissä päätöksillä, joita on tehty, ja samaan aikaan rahaa hoitojonojen purkamiseen ja hoitotakuun edistämiseen tullaan käyttämään 400 miljoonaa euroa.

Hoitotakuu on toteutunut Suomessa epätasaisesti. Monissa sairaanhoitopiireissä on ollut runsaasti hoitovelkaa, toisissa jopa potilaspulaa.

Kiurun mukaan esimerkiksi hammashoidon nykyinen kuuden kuukauden raja on johtanut siihen, että erityisesti pienituloisten on ollut vaikeaa päästä suun terveydenhuoltoon ja saada hampaansa kuntoon.

Keskiviikkona alkava lausuntokierros kestää tammikuun alkuun. Esitys hoitotakuusta on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä.

Source Link yle.fi