Kiista Sörnäistentunnelista jatkuu: Maankäyttöjohtaja ja hänen pomonsa ovat täysin erimielisiä siitä, tuoko tunneli lisää asuntoja Helsinkiin
Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen pitää kiistellyn Sörnäistentunnelin rakentamista erittäin tärkeänä kaupungin asuntotuotantotavoiteiden toteuttamisessa.
Helsinki on nostamassa vuotuista tavoitettaan jopa 8000 uuteen asuntoon vuoden 2023 alusta. Nykyinen tavoite on 7000 uutta asuntoa vuodessa.
– Tämä on kokonaisuus, johon liittyy tunnelin lisäksi muita liikennehankkeita ja investointeja, joilla on suoraan merkitystä asuntorakentamisen kannalta, Manninen sanoo.
Mannisen mukaan esimerkiksi Viikin-Malmin pikaraitiotien ja niin kutsutun raidejokeri 0 -raitiotien toteuttamisen on katsottu edellyttävän tunnelin rakentamista.
– Näillä raitiotiehankkeilla luodaan hyvinkin kestävää yhdyskuntarakennetta, jonka varaan asuntotuotantoa pyritään suuntaamaan, Manninen sanoo.
Hänen mukaansa toimivat liikenneyhteydet ovat yksi keskeisimmistä asioista kaupungin kestävän kasvun ja onnistuneen asuntotuotannon kannalta.
Manninen sanoo, että erityisesti Sörnäistentunnelin mahdollistamat uudet liikenneratkaisut voisivat tukea Kalasataman lisäksi Hermannin, Viikin, Malmin sekä Lahdenväylän varteen suunniteltua uutta asuntotuotantoa.
Manninen kertoo ilmastotavoitteiden vaikuttavan alati enemmän myös maankaytön ja rakentamisen ratkaisuihin. Hän sanoo, että auntorakentamista ollaan suuntaamassa entistä enemmän radan varteen.
Tämä mahdollistaa sen, että yhä suurempi joukko ihmisiä voidaan saada joukkoliikenteen piiriin.
– Asuntorakentamista tulee suunnata raideliikenteen varaan, jotta se on kestävällä pohjalla ilmastotavoitteiden kannalta, Manninen selventää.
Sinnemäki: Tunneli ei tuo uusia mahdollisuuksia asuntotuotantoon
Tunnelihanketta vastutavien vihreiden apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.)on Mannisen kanssa eri mieltä. Hän katsoo, että Sörnäistentunneli ei tuo uusia mahdollisuuksia asuntotuotantoon.
– Olen tästä hyvin eri mieltä, Sinnemäki sanoo.
Sinnemäki toteaa, että esimerkiksi Hermannin rantatien ja Verkkosaaren seutu tullaan rakentamaan aivan samalla tavalla rippumatta siitä tuleeko tunnelia vai ei.
Sinnemäki toteaa, että toimivat iikenneyhteydet ovat tietysti kaikki kaikessa.
– Siihen pitäisikin keskittyä, että rakennetaan joukkoliikenneyhteyksien varrelle, eikä laittaa satoja miljoonia euroja ei kannattaviin autoliikenneyhteyksiin, Sinnemäki sanoo.
Manninen puolestaan katsoo tunnelin olevan osa kokonaisuutta. Hän sanoo, että maankäyttö- ja liikenneasioita tulee tarkastella kokonaisuutena.
– Yksittäinen hanke kuten tunneli ei sinänsä ole ratkaiseva vaan se että kokonaisuus, joka syntyy on kestävällä pohjalla, Manninen sanoo.
Hänen mukaansa tunnelin rakentaminen mahdollistaa paljon muita hankkeita kuten raitioteitä.
Manninen muistuttaa, että näkymä autoiluunkin muuttuu, kun autot sähköistyvät. Manninen myöntää, että tilaa autot silti tarvitsevat ja ruuhkautuminen on näin aina mahdollista.
”Ei tunneli ole edellytys yhdellekään joukkoliikennehankelle”
Sinnemäki kertoo todella hämmästelevänsä puheita, että raidejokeri 0 -raitiotietä ei olisi mahdollista toteuttaa ilman tunnelia.
Sinnemäki muistuttaa, että vihreät ovat useaan otteeseen esittäneet, että laadittaisiin suunnitelma, joka mahdollistaa raidejokeri 0-raitiotien rakentamisen ilman tunnelia.
– Ei tunneli ole edellytys yhdellekään joukkoliikennehankkeelle, Sinnemäki lataa.
Uusi suuri autotunneliprojekti on nyt kuitenkin etenemässä. Helsingin kaupunginhallitus päätti eilen esittää kaupunginvaltuustolle tunnelin rakentamista.
Äänestys oli hyvin tiukka, sillä päätös syntyi äänin 8–7. Tunnelin rakentamista kannattivat kokoomus, SDP:n kaupunginhallituksen jäsenistä toinen, perussuomalaiset, RKP, KD ja Liike Nyt. Vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat hanketta.
Sinnemäki kertoo olevansa hyvin surullinen siitä, että kaupunginhallitus päätyi esittämään tunnelin rakentamista.
– On harmillista, että käytetään 200 miljoonaa siihen, että saadaan Helsingin päästöjä kasvamaan, Sinnemäki sanoo.
Manninen puolestaan toteaa, että tunnelin mahdollistamiin uusiin joukkoliikennesuunnitelmiin kuuluu muun muassa niin sanottu Jokeri 0 -pikaraitiotie, jo aloitetun Kalasatama–Pasila -raitiotien rakentaminen sekä Viikistä Malmille kulkevan pikaraitiotien rakentaminen.
Suunnitelmissa on myös Itä-Vantaalta tulevan bussiliikenteeen ohjaaminen ainakin osittain Kalasatamaan.
Helsingin asuntotuotanto ennätysluvuissa
Mannisen mukaan Sörnäsitentunnelin mahdollistamat pyöräily- ja jalankulkureitit antavat uusia mahdollisuuksia lisätä myös alueiden viihtyisyyttä.
– Minun nähdäkseni tämä ei pidä lainkaan paikkansa. Sörnäistentunneli ei ole tuomassa meille mitään uutta asuntorakentamisen mahdollisuutta, Sinnemäki sanoo.
Tällä erää asuntorakentaminen etenee Helsingissä varsin vahvasti. Kaupunki on yltänyt viime aikoina jopa ennätyslukuihin pandemiasta huolimatta. Vastaaviin lukuihin yllettiin viimeksi 1960-luvulla. Viime vuonna Helsinkiin valmistui yli 7200 uutta asuntoa.
Maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen muistuttaa, että kasvavassa kaupungissa asuntoja todella myös tarvitaan.
– Hyvän kehityksen pitää jatkua ja sille on luotava niin hyvä pohja kuin mahdollista, Manninen sanoo.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 20.11.2021 kello 15 saakka.
Lue myös: