Viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa on saatu uutta tietoa kissojen käyttäytymisestä, mikä on osaltaan kumonnut niitä koskevia ennakkokäsityksiä.
Kissojen on havaittu tunnistavan niille annetun nimen ja luovan emotionaalisen siteen omistajaansa. Tutkimusta on silti tehty huomattavasti vähemmän verrattuna koiriin.
Pennsylvanian yliopiston emeritusprofessori James Serpell sanoo ilmiön selittyvän osin sillä, että kissat ovat eläneet vuosisatojen ajan kotien ja maatilojen ympärillä ja huolehtineet jyrsijäpopulaation vähentämisestä.
Ihmisten suhde koiriin on ollut läheisempi, koska niiden kanssa on tehty yhteistyötä ja yhteisymmärrystä vaativia tehtäviä.
– Kissa eivät olleet aivan villieläimiä, mutta ne kuitenkin elivät niin sanotusti yhteiskunnan reunoilla, Serpell sanoo Washington Post -lehdelle.
Monilla on epäsosiaalinen ja erakkomainen mielikuva kissoista. Niitä on jopa pidetty ilkeinä tai kostonhimoisina.
– Mutta kissat yrittävät kommunikoida kanssamme koko ajan, ja tämä vaatii ihmisiltä ymmärrystä. Jos on olemassa este kommunikaatiolle, niin emme tule toimeen kovin hyvin keskenämme, kissa-asiantuntija Luke Hollenbeck sanoo.
Villakissatkaan eivät elä yksin. Ne luovat dynaamisia suhteita muuhun kissapopulaatioon ja valitsevat rinnalleen muutaman ”suositun kumppanin”. Valintaan vaikuttavat yksilön persoonallisuuspiirteet ja muut ominaisuudet. Naaraskissat elävät yleensä tiiviimmässä ryhmässä ja uroskissat kulkevat itsenäisesti laajemmalla alueella.
Oregonin osavaltioyliopiston tutkija Monique Udell kuvailee kissojen sosiaalista rakennetta joustavaksi. Ne pärjäävät sekä yksin että ryhmissä. Valintoja ohjaavat varhaiset elämänkokemukset ja ympäristötekijät.
– Olemme havainneet, että jos annamme heille samankaltaisia tilaisuuksia tai haasteita kuin koirille, niin kissat ovat usein sosiaalisesti aktiivisia ja itse asiassa pitävät sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, Udell toteaa.