Venäläisen Gazpromin kaasua pumpataan Eurooppaan yhä Ukrainan kautta huolimatta Euroopan pyrkimyksistä irtautua venäläisestä energiasta, uutisoi Kauppalehti.
Kaasun virtaaminen Ukrainan kautta loppuu kuitenkin tämän vuoden lopulla. Turun yliopiston professori Kari Liuhto ei kuitenkaan usko, että tämä romuttaisi Gazpromia tai Venäjän käymää energiakauppaa. Asiantuntijan mukaan EU:hun tulleesta kaasusta 30 prosenttia on tullut Ukrainan ja 40 prosenttia Turkin kautta. Loput kaasusta on ollut lng:tä eli nesteytettyä maakaasua.
– Luulen, että Turkin rooli tulee kasvamaan. Kaasussahan on sellainen mielenkiintoinen juttu, että se ei ole kauhea lypsylehmä. Perinteisesti Venäjän vientituloista karkeasti puolet on ollut energiaa. Tästä kolme neljäsosaa on ollut raakaöljyä sekä öljytuotteita ja yksi neljäsosa maakaasua, Liuhto sanoo.
Liuhto toivoo pakotteiden kohdistuvankin lng:hen, sillä vielä viime kuussa venäläinen lng muodosti 20 prosenttia EU:n nestemäisen kaasun tuonnista. Tämä ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä EU:n riippuvuus yhdysvaltalaisesta lng:stä on jo varsin mittava.
– Vaikka Yhdysvallat on ihan mukava maa, noin suureksi menevät energiariippuvuudet eivät ole kovin terveellisiä Euroopan unionille pitkällä juoksulla, Liuhko sanoo.
Pakotteiden vaikutusta voitaisiin tehostaa keskittämällä ne Venäjän tärkeimpään vientituotteeseen eli öljyyn. Liuhdon mukaan maa pystyy kiertämään öljyn hintakattoja sekä operoimaa niin sanotun ’’haamulaivaston’’ kautta. Laivasto ei noudata mitään sääntöjä.
– Ukrainalaiset ovat keksineet konstin, joka toimii: iskeä öljyntuotantolaitoksiin, öljyputkiin ja öljyterminaaleihin sotilaallisesti. Siellä on ollut kaikenlaisia yllättäviä tulipaloja ja varmaan ohjusiskujakin, Liuhto toteaa.
Käytännössä venäläisen öljyn virtaamista maailmalle on kuitenkin vaikea pysäyttää, sillä kaksi kolmasosaa maan viennistä menee Kiinaan, Intiaan ja Turkkiin, joihin länsimaiden tuontikiellot eivät vaikuta.
Mikäli Venäjän talouteen haluttaisiin todella iskeä, tulisi toimet asiantuntijan mukaan kohdistaa niin kutsuttuihin yhden tehtaan kaupunkeihin. Tällaisissa kaupungeissa asuu noin kymmenesosa Venäjän väestöstä, ja mikäli koko kaupungin työllistävän tehtaan toiminta pysähtyisi, olisi tällä suuri työttömyyttä ja tyytymättömyyttä aiheuttava vaikutus.
Liuhdon mukaan EU:n 13. pakotepaketin ohjautuminen kiinalaisiin, intialaisiin ja turkkilaisiin yrityksiin on oikeasuuntainen, sillä esimerkiksi Kiinan osuus Venäjän viennistä on tällä hetkellä jopa 40-50 prosenttia. Venäjän EU:n kanssa käymä kauppa on pitkälti korvattu Kiinan kanssa käytävällä kaupalla, eikä maan ulkomaankaupan taso olekaan muuttunut koronapandemiaa edeltäneistä ajoista.
Kiinasta riippuvainen EU kuitenkin pelkää Pekingin vastareaktiota.
– EU:ssa Yhdysvallat ja Kiina muodostavat kumpikin noin 15 prosenttia ulkomaankaupasta. Saksahan on maailman suurimpia kauppaa käyviä maita, edellä taitavat olla ainoastaan Yhdysvallat ja Kiina. Saksan talous on niin riippuvainen ulkomaankaupasta, että se vaikuttaa kaikkiin näihin asioihin, Lihto tähdentää.
Liuhdon mukaan Venäjän kaataminen talouspakotteilla on mahdotonta, sillä maan sotilaallisen aggression taustalla on haave entisen imperiumin palauttamisesta. Nationalismi koskettaa yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Ukrainaan hyökkääminen on vain yksi oireista.
– Taloudelliset pakotteet eivät riitä. Ei meillä ole muutakaan tehtävissä kuin yrittää auttaa Ukrainaa ja valmistautua. Jos emme ole valmistautuneet isoon sotaan, pelkään, että sellainen voi joskus tapahtua, Liuhko toteaa.