”Koko Itämeren tilanne on muuttunut”- kansanedustajalta suorat sanat Venäjän Ahvenanmaan konsulaatista | Verkkouutiset
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija, kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) huomauttaa, ettei Suomi ole aktiivisesti ajamassa Venäjän Ahvenanmaan konsulaatin lakkauttamista. Hänen mukaansa keskustelu aiheesta on kuitenkin nyt luonnollista.
– Toteamme realistisesti, että tätä keskustelua nyt tullaan käymään, sillä Suomen ja sitä myötä Ahvenanmaan ja koko Itämeren tilanne on muuttunut. Sen ääneen sanomisessa ei ole mitään ideologista, se on tosiasia, sotatieteiden tohtori Limnell paaluttaa Twitterissä.
Ahvenanmaan konsulaatista on puhuttu viime päivinä paljon. Sen lakkauttamista ajava kansalaisaloite oli kerännyt torstai-iltaan mennessä jo liki 26 000 allekirjoitusta. Aloite pantiin vireille alle kaksi viikkoa sitten. Eduskuntaan kansalaisaloite etenee, jos se on kerännyt yli 50 000 kannatusilmoitusta puolen vuoden sisällä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Ahvenanmaata koskevaa keskustelua valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa tänään pitämässään puheessa.
– Ahvenanmaan asema on noussut kotimaisessa keskustelussa esiin. Haluan huomauttaa, että se on nyt vakaampi kuin kenties koskaan: vihamielinen teko sitä vastaan olisi sodanjulistus Natolle. Selvää on, että Naton yhteisessä puolustussuunnittelussa maakunnan tilanne on erityisen huomion kohteena, Niinistö sanoi.
Jarno Limnell listaa Twitter-ketjussaan keskeisiä asioita Ahvenanmaata koskevasta keskustelusta
– Suomella on kansainvälisiin sopimuksiin perustuva velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata, mutta ei mahdollisuutta harjoitella sitä. Syytä sanoa rehellisesti: olemme pattitilanteessa. Tämä keskustelu on Suomessa käytävä, ennemmin tai myöhemmin, hän toteaa.
Limnellin mukaan Venäjän konsulaatin asema ei ole juridisesti erityisen monimutkainen.
– Se perustuu vuoden 1940 sopimukseen Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Vastaavanlainen sopimus on jo kertaalleen katsottu rauenneeksi, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Sen sopimuksen nimi oli YYA.
– On hyvä ymmärtää, että konsulaatin lakkauttaminen ei vaikuttaisi Ahvenanmaan autonomiaan, kieleen tai kulttuuriin. Ahvenanmaan erityisasema ei ole uhattuna, päin vastoin: sitä voitaisiin suojella nykyistä paremmin, Jarno Limnell jatkaa.
Kansanedustaja kysyy, miksi Ahvenanmaan demilitarisointia valvoisi yksinoikeudella juuri Venäjä.
– Se on maantieteellisesti yhtä sidoksissa Ahvenanmaahan kuin esimerkiksi Norja. Parhaat tahot valvomaan Ahvenanmaan demilitarisointia ovat ne kaksi maata, joiden väliin Ahvenanmaa sijoittuu: Suomi ja Ruotsi, Limnell sanoo.
Mikäli Venäjän konsulaatti lakkautettaisiin, ei hänen mukaansa mikään muuttuisi ahvenanmaalaisten näkökulmasta ainakaan huonompaan suuntaan.
– Itämeren turvallisuus sen sijaan, erityisesti kriisitilanteissa, kasvaisi merkittävästi.
Onko Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalla edelleen perusteltu? Voiko Suomi yksipuolisesti irtisanoa sopimuksen konsulaatista? Voiko sen tehdä koskematta demilitarisointiin? Mitä se tarkoittaisi Ahvenanmaalle?
Viiden tviitin tiivis ketju:
— Jarno Limnell (@JarnoLim) April 13, 2023
2. Ahvenanmaan konsulaatin juridinen asema ei ole erityisen monimutkainen. Se perustuu vuoden 1940 sopimukseen Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Vastaavanlainen sopimus on jo kertaalleen katsottu rauenneeksi, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Sen sopimuksen nimi oli YYA.
— Jarno Limnell (@JarnoLim) April 13, 2023
4. Miksi Ahvenanmaan demilitarisointia valvoisi yksinoikeudella juuri Venäjä? Se on maantieteellisesti yhtä sidoksissa Ahvenanmaahan kuin esim. Norja.
Parhaat tahot valvomaan Ahvenanmaan demilitarisointia ovat ne kaksi maata, joiden väliin Ahvenanmaa sijoittuu: Suomi ja Ruotsi.
— Jarno Limnell (@JarnoLim) April 13, 2023
Lopuksi:
Hyvä muistaa – Suomi ei ole ajamassa asiaa aktiivisesti.
Toteamme realistisesti, että tätä keskustelua nyt tullaan käymään, sillä Suomen ja sitä myötä Ahvenanmaan ja koko Itämeren tilanne on muuttunut. Sen ääneen sanomisessa ei ole mitään ideologista, se on tosiasia.
— Jarno Limnell (@JarnoLim) April 13, 2023