Lupaprosessin sujuvoittaminen vauhdittaa Ukrainan pakolaisten työllistymistä, sanoo Maahanmuuttoviraston johtaja
Maahanmuuttovirasto pyrkii vauhdittamaan Ukrainasta saapuvien pakolaisten työllistymistä. Viraston johtaja Jari Kähkönen kertoo, että vapaan työskentelyn mahdollistavan oleskeluluvan voisi saada tiedoksi jatkossa parhaimmillaan noin viikossa. Nykyisellään tilapäiseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan saaminen ja siitä asianomaiselle tiedottaminen on kestänyt kaikkinensa useamman viikon.
Itse lupakäsittelyyn on mennyt noin kaksi viikkoa ja lupapäätöksen tiedoksiantamiseen sekä oleskelulupakortin toimittamiseen on voinut jopa toiset kaksi viikkoa. Uuden toimintamallin myötä lupapäätös tulee luvan hakijalle tiedoksi aikaisempaa nopeammin ja hänen ei tarvitse odotella oleskelulupakorttia.
Ukrainalaiset saavat tilapäiseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan EU:n päätöksellä, joten kummempia perusteluja lupaan ei maahantulevilta vaadita. Kähkönen myöntää, että prosesseissa on sujuvoittamisen varaa.
Lupaprosessia tehostetaan muun muassa lisäämällä lupahakemusten käsittelijöitä.
– Tämä nopeuttaa huomattavasti sitä, miten ihminen saa tiedon tilapäisen suojelun päätöksestään. Arvioimme, että se vähintään viikon, ehkä puolitoistakin viikkoa nopeutuu, Kähkönen sanoo.
Kähkösen mukaan myös postinkulun toimivuudella ja sillä, että viranomaisilla on käytössään henkilön ajankohtaiset yheteystiedot on vaikustusta prosessin onnistumiseen.
Ukrainalaisten uskotaan työllistyvän hyvin
Kähkönen uskoo, että ukrainalaiset työllistyvät hyvin. Kähkönen muistuttaa, että Suomessa on jo pidempään työskennellyt kausitöissä vuosititasolla noin 15 000 ukrainalaista.
– Olen saanut sellaista viestiä, että heille kyllä töitä löytyy. Sen vuoksi pidän tärkeänä, että mekin nyt pyrimme omalta osaltamme jouduttamaan heidän työllistymistään, Kähkönen sanoo.
Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että Suomeen voi saapua tämän vuoden kukuessa Ukrainasta jopa 40 000–80 000 pakolaista. Jos sota ei lopu nopeasti, voi pakolaisten määrä kasvaa paljon tätä suuremmaksikin.
Tilapäiseen suojeluun perustuva oleskelulupa antaa siis maahantulijalle vapaan työskentelyoikeuden ja oikeuden sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Väkeä lisätty sisäisin siirroin ja palkkaamalla vuokratyövoimaa
Kähkösen mukaan lupaprosessia hoitavan henkilöstön määrää on kasvatettu sekä viraston sisäisin siirroin että palkkaamalla vuokratyövoimaa. Viraston muilta osastoilta on siirretty yli 50 henkilöä tukemaan yksikköä, joka käsittelee tilapäisen suojelun lupia.
– Olemme sekä lisänneet lupia käsittelevää henkilöstöä että uusineet Ilmoitusmenettelyä. Tämä tuo varmasti toivottua vauhtia, Kähkönen summaa.
Kähkönen selventää, että ilmoitusmenettelyä on uudistettu siten, että nyt päätös oleskeluluvasta toimitetaan henkilölle postiluukusta. Aiemmin käytettiin niin kutsuttua todisteellista tiedoksiantoa eli henkilön oli käytävä postikonttorissa henkilökohtaisesti kuittaamassa lähestys.
Kähkönen korostaa, että maahantulijoiden on ylipäätään hyvä päästä mahdollisimman nopeasti kiinni tavalliseen elämään. Kähkönen sanoo, että maahansaapumisen prosesseja hiotaan parhaillaan entistä sujuvammiksi myös kuntien kanssa.
Suomeen saapuneista pakolaisista noin 85 prosenttia on ollut naisia. Peräti 40 prosenttia on ollut alle 18-vuotiaita.
– Tämä merkitsee koulutarpeita ja asia on tietysti tärkeä näitä palveluja ja mahdollisuuksia järjestäville kunnille, Kähkönen sanoo.
Suojelua on hakenut Suomesta tähän mennessä noin 15 000 Ukrainan kansalaista, joista yli kahdellekymmenelle prosentille on ehditty leimata tilapaiseen suojeluun perustuva oleskelulupapäätös.
Todellisuudessa Ukrainasta saapuneita pakolaisia on maassa selvästi tätä enemmän mahdollisesti ainakin kaksikymmentä tuhatta.