Mitä tarkoittaa hoitajalakko: saanko hoitoa, jos jalka murtuu tai sairastun syöpään? Etsimme vastaukset kuuteen tärkeimpään kysymykseen
Hoitajalakko alkaa perjantaina. Leikkaussaleja suljetaan ja kiireettömiä leikkauksia siirretään kuudessa sairaanhoitopiirissä. Lakon mittaluokasta kertoo se, että Suomen suurin sairaanhoitopiiri HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) sulkee 80 leikkaussalia. HUSissa on 140 leikkaussalia.
Lakossa ovat mukana Suomen lähi- ja perushoitajien liitto Super ja sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan järjestö Tehy. Tehyn suurin ammattiryhmä ovat sairaanhoitajat.
Isojen sairaanhoitopiirien johtajat ovat arvioineet, että hoitajalakko aiheuttaa jopa pitemmät hoitojonot kuin korona. Koronan aikana on syntynyt hoitovelkaa, kun kiireettömiä hoitoja on jouduttu siirtämään.
Hoitajat vaativat parempaa palkkaa ja helpotusta työvoimapulaan. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on vedonnut myös valtiovaltaan, että se varmistaisi alan rahoituksen.
Poliitikot ovat välttäneet ottamasta kantaa työmarkkinaneuvotteluihin. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden (sd.) on vedonnut lakon osapuoliin, että kompromissi syntyisi. Linden on todennut, että Suomi tarvitsee kaikkea sitä palvelua, jota julkinen terveydenhoito tarjoaa.
1. Miksi hoitajat lakkoilevat?
Hoitajat haluavat lisää palkkaa ja paremmat työehdot.
Hoitoalalla on työvoimapula, joka on vain pahentunut koronapandemian aikana. Alan vetovoima on hiipunut samaan aikaan, kun väki vanhenee ja hoitajia tarvittaisiin entistä enemmän. Siksi hoitajaliitot vaativat alalle viiden vuoden ”pelastusohjelmaa” eli käytännössä palkkaohjelmaa.
Se tarkoittaisi palkkatason nostamista 3,6 % vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Sopimuskorotukset ovat pyörineet viime aikoina kahden prosentin tietämillä.
Työnantajapuoli tarjosi kunta-alalla torstaina kunta-alalle kahden vuoden sopimusta, jossa palkat olisivat nousseet ensimmäisenä vuoona kaksi prosenttia ja toisena vuonna vähintään 1,9 prosenttia. Työntekijöille tarjous ei kelvannut.
Työnantajapuoli pitää hoitajajärjestöjen vaatimusta liian kalliina. Hintalappu taas riippuu sitä, kuka kustannuksia laskee.
Palkansaajapuoli laskee, että ohjelman kustannukset olisivat vuodessa 306–353 miljoonaa euroa sisältäen kaikki työvoimakulut.
Työnantajapuoli on laskenut, sote-alan ohjelma vaatisi rahoitusta viiden vuoden aikana yhteensä 4,8 miljardia euroa.
2. Ketkä kaikki ovat menossa perjantaina lakkoon?
Lakkoon on menossa perjantaiaamuna 25 000 hoitajaa.
Lakko ei koske terveyskeskuksia, työterveyttä eikä yksityisiä lääkäriasemia. Lakko kestää kaksi viikkoa.
Lakossa on mukana kuusi sairaanhoitopiiriä: Helsinki ja Uusimaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois-Savo. Sairaanhoitopiirien vastuulla on oman alueensa erikoissairaanhoito. Lakon piirissä on myös kuntien omistamia sote-liikelaitoksia.
3. Mitä tarkoittaa suojelutyö?
Lakon ulkopuolelle jää suojelutyö. Suojelutyöllä turvataan potilaiden henki ja estetään vakava vammautuminen.
Suojelutyöllä tarkoitetaan, että ihmiset saavat lakon aikana välttämättömän hoidon, eikä kenenkään henki tai terveys ole vaarassa.
Suojelutyöhön kuuluvat esimerkiksi tehohoito ja keskosten ja vastasyntyneiden tehohoito, päivystys ja synnytykset. Suojelutyötä ovat myös dialyysihoidot, välitöntä hoitoa vaativat syöpähoidot sekä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito.
Suojelutyön tekemisestä neuvotellaan paikallisesti työntekijöiden ja työnantajien kesken. Neuvottelut on jo aloitettu ja niitä voidaan jatkaa myös sen jälkeen, kun ja jos lakko alkaa.
4. Jos työntekijä ei kuulu liittoon, voiko hän mennä lakkoon?
Kyllä voi. Ammattiliittoon kuulumattomilla on oikeus osallistua työtaisteluun, mutta he voivat silti myös mennä töihin.
Lakko tarkoittaa työn keskeyttämistä väliaikaisesti. Työntekijälle ei silloin makseta palkkaa. Laillinen lakko ei ole työntekijän irtisanomisperuste.
5. Lakon aikana ei makseta palkkaa, onko työntekijällä oikeus muihin korvauksiin?
Hoitajalakon aikana lakkoavustusta maksettaisiin 140 euroa euroa päivässä. Korvausta maksetaan ammattiliittojen lakkokassoista.
Mikäli työntekijä on lakossa ja kuuluu liittoon, hänellä on oikeus lakkoavustukseen. Jos kuukaudessa on 30 päivää, lakkoavustus on 4 200 euroa kuukaudessa. Korvausta maksetaan kuukauden jokaiselta päivältä.
Lakkoavustuksesta 16 euroa on verovapaata ja sen ylittävältä summalta veroa maksetaan 45 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan sairaanhoitajan peruspalkka on keskimäärin 2 546 euroa ja lähihoitajan 2 206 euroa kuukaudessa. Peruspalkan päälle tulee mahdollisia vuoro- ja henkilökohtaisia lisiä sekä työkokemuslisä ja ylityökorvaus.
Lakkoavustusta ei makseta niiltä päiviltä, jolloin työntekijä tekee suojelutyötä.
6. Mihin lakko vaikuttaa?
Kiireettömät hoidot perutaan ja tutkimusaikoja lykätään lakonjälkeiseen aikaan.
Hoitajien lakko keskeyttää kiireettömän hoidon kuudessa sairaanhoitopiirissä. Jos jalka murtuu, se hoidetaan kuntoon, mutta esimerkiksi kroonista tautia sairastavan kontrollikäynti perutaan.
Potilaiden ei tarvitse ottaa yhteyttä sairaalaan, vaan sairaalat ilmoittavat potilaille, jos esimerkiksi leikkaus perutaan.
Vaikka terveyskeskukset eivät ole lakossa, jatkohoitoon pääsy voi viivästyä.
Lakko ei vaikuta esimerkiksi päivystykseen, synnytyksiin, tehohoitoon tai kiirellisiin syöpähoitoihin.
Tällä hetkellä sairaaloissa kuitenkin kiistellään siitä, milloin esimerkiksi syöpäleikkaus on täysin välttämätön ja milloin sitä voidaan lykätä. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka moni hoitaja voi olla lakossa ja kuinka monen on osallistuttava suojelutyöhön.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: