1. Stubb voitti vaalit niukasti.
Vuoden 2024 presidentinvaalit ratkesivat sunnuntaina kokoomuksen Alexander Stubbin voittoon.
Stubb voitti vihreiden tukeman valitsijayhdistyksen Pekka Haaviston ennakoitua pienemmällä erotuksella. Stubb sai 51,6 prosenttia äänistä ja Haavisto 48,4 prosenttia. Presidentinvaalien voittoon vaaditaan yli puolet äänistä.
Stubb nousi gallupjohtoon jo kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kierroksen vaalipäivää ja pysyi kannatuskyselyiden kärjessä loppuun asti. Myös toisella kierroksella Stubb johti kannatuskyselyitä selvästi, vaikka ehdokkaiden ero gallupeissa hieman kaventui vaaliviikolla.
Lopputulos oli tasaisempi kuin ennen vaaleja tehdyissä kannatuskyselyissä.
Tiistaina Uutissuomalaisen USU-gallupissa Stubbin ja Haaviston kannatusero oli kuusi prosenttiyksikköä. Torstaina julkaistussa Ylen mittauksessa Stubbia kannatti 54 prosenttia ja Haavistoa 46 prosenttia.
2. Haavisto jäi kolmannen kerran rannalle.
Pekka Haavisto oli ehdolla presidentinvaaleissa kolmatta kertaa. Näissä vaaleissa hän sai suurimman äänisaaliinsa, vaikka jäikin toiseksi.
Vuonna 2012 Haavisto hävisi vaalien toisella kierroksella Sauli Niinistölle, mutta kisa ei ollut yhtä tiukka kuin nyt: Niinistö sai äänistä 62,6 prosenttia ja Haavisto 37,4 prosenttia.
Vuonna 2018 Niinistö valittiin toiselle kaudelle jo vaalien ensimmäisellä kierroksella 62,6 prosentin äänivyöryllä. Haavisto jäi tuolloinkin toiseksi 12,4 prosentin kannatuksella.
3. Ennakkoon äänestettiin ahkerasti.
Vaalien toisella kierroksella äänestysprosentti oli 70,7. Ennakkoon äänensä antoi 45,9 prosenttia Suomessa asuvista Suomen kansalaisista.
Presidentinvaalien toinen kierros järjestettiin viimeksi vuonna 2012, jolloin äänensä antoi ennakkoon 36,6 prosenttia kansalaisista ja kokonaisuudessaan äänestysprosentti oli 68,9.
Ennakkoäänestys oli jo näiden vaalien ensimmäisellä kierroksella vilkasta, kun ennakkoon äänesti 44,7 prosenttia. Kaikkiaan ensimmäisessä vaalissa Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 75 eli korkein sitten vuoden 2000 vaalien ensimmäisen kierroksen.
4. Halla-ahon kova loppukiri ei riittänyt jatkoon.
Vaalien ensimmäisen kierroksen loppumetreillä tammikuussa perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho teki kannatusloikan ja nousi Stubbin ja Haaviston kintereille gallupeissa.
Halla-ahoa veikkailtiin vaalien yllättäjäksi eikä hänen nousuaan toiselle kierrokselle pidetty mahdottomana. Perussuomalaisten kannattajat aktivoituvat perinteisesti vasta lähellä vaalipäivää.
Lopulta Halla-aho jäi ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi. Hän sai 19 prosenttia äänistä eli jäi lähes seitsemän prosenttiyksikön päähän toiseksi tulleesta Haavistosta.
Halla-aho voitti ensimmäisellä kierroksella Lapin ja Satakunnan vaalipiirit.
5. SDP:lle jälleen surkea tulos.
SDP:n Jutta Urpilainen jäi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 4,3 prosentin äänimäärään ja kuudennelle sijalle. Tulos on umpisurkea SDP:lle, joka oli viime hallituskaudella pääministeripuolue.
Tarja Halosen (sd.) presidenttikauden jälkeen SDP:n presidenttiehdokkaiden äänisaaliit ovat jääneet vaatimattomiksi eli reilusti alle kymmeneen prosenttiin.
Nyt Urpilaisen äänimäärä jäi pienemmäksi kuin vasemmistoliiton Li Anderssonilla, joka sai 4,9 prosenttia äänistä. Puolueiden kannatuslukujen valossa SDP:n olisi pitänyt pystyä parempaan.
Suuri osa demareiden kannattajista asettui jo ensimmäisellä kierroksella Haaviston taakse, mutta puolueessa käydään varmasti vakavaa keskustelua häviön syistä. EU-komissaarin töihinsä vedoten Urpilainen aloitti presidentinvaalikampanjansa auttamattoman myöhään ja ilmoittautui virallisesti kisaan viimeisenä joulukuun alussa.
6. Mika Aaltolan suosio romahti.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola nousi julkisuuteen Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan kommentaattorina vuonna 2022.
Lokakuussa 2022 Aaltola oli yllättäen ykköspaikalla Ilta-Sanomien presidenttikyselyssä, jossa hän jätti niukasti taakseen niin Haaviston kuin keskustan Olli Rehninkin.
Aaltola ilmoittautui presidenttikisaan elokuussa 2023 ensimmäisten joukossa valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Aaltolan kannatus kuitenkin romahti nopeasti syksyn kuluessa, ja lopulta hän sai ensimmäisellä kierroksella ainoastaan 1,5 prosenttia äänistä.
7. Osa äänestäjistä taktikoi.
Vaalien ensimmäisellä kierroksella taktikointia nähtiin vasemmalla laidalla, kun SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajat siirtyivät puolueiden omia ehdokkaita suositumman Haaviston taakse.
Taktisessa äänestämisessä ääni annetaan jollekin muulle kuin ensisijaisena pidetylle ehdokkaalle, jotta vaalien lopputulos olisi mieluinen.
Perussuomalaisten Halla-ahon loppukiri gallupeissa saattoi vaikuttaa siihen, että vasemmistoliiton Anderssonin äänimäärä oli muutaman prosenttiyksikön viimeisiä kannatuskyselyitä pienempi ja vastaavasti Haaviston muutaman prosenttiyksikön suurempi.
Käytännössä taktikointi on presidentinvaaleissa eduskuntavaaleja helpompaa, sillä koko Suomi on samaa vaalipiiriä ja ehdokkaita on vähän.
8. Jopa kolme ehdokasta oli ehdolla valitsijayhdistyksen kautta.
Suomessa on perinteisesti noustu presidentiksi puoluetaustalla tai puolueiden vahvalla tuella, mutta tällä kertaa peräti kolme ehdokasta yhdeksästä oli ehdolla valitsijayhdistyksen kautta eli sai kerättyä vaadittavat 20 000 kannattajakorttia.
Haaviston valitsijayhdistys toimitti Helsingin vaalipiirilautakunnalle oman ilmoituksensa mukaan eniten kannattajakortteja eli yhteensä 50 000.
Rehnin valitsijayhdistys toimitti ilmoituksensa mukaan yhteensä 22 142 kannattajakorttia ja Aaltolan (sit.) valitsijayhdistys ilmoitti 21 000 kannattajakorttia. Rehn oli myös keskustan ehdokas, mutta vihreät ainoastaan tuki Haaviston kampanjaa.
Valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi pyrki yhteensä ainakin kymmenen henkilöä, mikä on ennätyksellisen paljon. Paljon julkisuutta sai viidettä kertaa presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt Paavo Väyrynen, joka toimitti Helsingin vaalipiirilautakuntaan määräaikaan mennessä noin 8 700 kannattajakorttia.
Väyrynen epäili, että osa hänen kannattajakorteistaan olisi kadonnut Postissa. Väyrysen kannattajayhdistys teki asiasta rikosilmoituksen, mutta Helsingin poliisi ei aloittanut rikostutkintaa.
9. Toiselle kierrokselle eteni kaksi liberaalia.
Sunnuntaina 28. tammikuuta Stubb ja Haavisto keräsivät yhdeksästä ehdokkaasta eniten ääniä ja pääsivät vaalien toiselle kierrokselle. Stubb sai äänistä 27,2 prosenttia ja Haavisto 25,8 prosenttia.
Molemmat ovat arvoliberaaleja kaupunkilaisia. Tämä oli ehdokkaille vaikea rasti, kun he kamppailivat toisella kierroksella varsinkin maaseudun ja perussuomalaisten äänistä. Ensimmäisellä kierroksella pudonneilta Jussi Halla-aholta ja Olli Rehniltä (kesk.) jäi yli miljoonan äänen potti jaettavaksi.
Koska ehdokkaiden arvomaailmat ja ulkopoliittiset kannat ovat lähellä toisiaan, toisella kierroksella heidän persoonansa ja henkilökohtainen elämänsä korostuivat. Helsingin yliopiston kansalaisbarometrissa kolmannes kertoi, että Haaviston puoliso on yksi syy olla äänestämättä häntä. Tuloksista uutisoi Svenska Yle.
10. Vaalikeskustelu ärhäköityi vasta loppumetreillä.
Presidentinvaaliehdokkaita ei ole ruodittu koskaan niin perusteellisesti kuin nyt. Molempien kierrosten aikana vaalitenttejä oli yhteensä lähes 60.
Ensimmäisellä kierroksella vaalikeskustelu oli kesyä ja asetelmaa pidettiin jopa tylsänä. Vasta vaaliviikolla ehdokkailta nähtiin tiukempaa haastamista, mutta eroja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa oli vähän.
Toisella kierroksella Stubb ja Haavisto lähtivät kisaamaan tosissaan ja kritisoivat toistensa puheita.
Kannatuskyselyiden toisella sijalla ollut Haavisto oli tenteissä hyökkäävämpi, kun taas Stubb tyytyi varmistelemaan asemaansa ja haki ennemmin yhtäläisyyksiä kuin eroja. Stubbin strategia oli vastaehdokkaan kehuminen, Haavisto yritti haastaa.
11. Ensimmäiset Nato-ajan vaalit.
Suomi liittyi puolustusliitto Natoon huhtikuussa 2023 eli hetkeä ennen kuin ensimmäiset presidenttiehdokkaat ilmoittautuivat mukaan kisaan.
Tenteissä keskusteltiin ensimmäistä kertaa Suomen toimimisesta Natossa eikä ainoastaan jäsenyyden mahdollisuudesta. Varsinkin Stubb puhui tiuhaan ”Nato-Suomesta” ja ”Nato-presidentistä”.
Toisella kierroksella Stubbin ja Haaviston välille syntyi suurin ero liittyen Natoon ja ydinaseisiin. Haavisto vastusti ydinenergialain muuttamista ja ydinaseiden kuljettamista Suomen maaperällä, mutta Stubb halusi pitää kaikki vaihtoehdot auki.
Arka turvallisuuspoliittinen tilanne näkyi vaalikeskusteluissa, joissa isoja puheenaiheita olivat esimerkiksi Suomen suhde Venäjään, Ukrainan sota ja Yhdysvaltain tulevat presidentinvaalit.