Tutkijat eivät lämpene presidentti Sauli Niinistön ajatukselle laajan mielipidekyselyn teettämisestä mahdollisen Nato-jäsenyyshakemuksen tueksi. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma ja vanhempi tutkija Matti Pesu luottaisivat päätöksenteossa edustukselliseen demokratiaan eli eduskunnan enemmistön tukeen.
Nato-kyselyitä on heidän mukaan teetetty ja vielä teetetään ihan tarpeeksi.
– Emme me siihen päälle tarvitse enää mitään supergallupia, Vuorelma Helsingin yliopistosta sanoo.
Niinistö on aiemmin puhunut toistuvasti neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä mahdollisen Nato-päätöksen yhteydessä. Se, ja myöhempi esitys mielipidekyselystä, ovat tutkijoiden mukaan osoitus siitä, että presidentti kaipaa päätökselle mahdollisimman selkeää legitimiteettiä eli oikeutusta.
Vuorelman mukaan kansanäänestys ja laajakin mielipidekysely ovat kaksi aivan eri asiaa.
– Kansanäänestyksestä säädetään lailla. Se on instituutio ja politiikan tekemisen väline, johon liittyvät ihan omat lainalaisuudet, Vuorelma muistuttaa.
”Aika luova idea”
Mielipidekyselyllä taas on Vuorelman mukaan eri tarkoitus: sillä mitataan kansalaisten mielipidettä juuri sillä hetkellä antamalla toimeksianto ulkopuoliselle toimijalle ilman parlamentaarista säätelyä. Kyselyitä tekevän yrityksen toimitusjohtaja myötäilee käsitystä.
– Kyllä äänestäminen on varmasti kansalaisen mielestä tietyllä tavalla vakavampi teko, mielipidekyselyihin voidaan ehkä vastata vähän kevyemmillä perusteilla, Jari Pajunen Taloustutkimuksesta myöntää.
Ulkopoliittisen instituutin Pesu ei muista tapauksia, jossa mielipidekyselyn tuottamaa tietoa olisi käytetty Niinistön ehdottamalla tavalla hyväksi poliittisessa päätöksenteossa.
– Se on aika luova idea legitimiteetin varmistamiseksi, Pesu muotoilee.
Jos katsotaan sotilasliitto Naton aiempia jäseneksi hyväksymisiä, on vain muutamissa tapauksissa Pesun mukaan järjestetty kansanäänestyksiä. Yleensä parlamentin enemmistöön tukeutuva päätös on riittänyt Natolle osoitukseksi kansan tuesta.
– En näe tarvetta mielipidekyselylle. Kyllä sen pitäisi riittää, että edustuksellinen demokratia toimii ja päätökselle on riittävä eduskunnan tuki, Pesu sanoo.
Niinistöllä olisi varaa perääntyä
Vuorelman mukaan on mielenkiintoista nähdä, millaiseksi perustuslakivaliokunta tarvittavan enemmistö määrittelee, jos äänestykseen päädytään. Voi hyvin olla, että eduskunnan yksinkertaisen enemmistön todetaan riittävän. Toisaalta poliittisesti olisi ehkä halua osoittaa laajempaa yksimielisyyttä kahden kolmasosan enemmistöllä.
Vuorelma kertoo törmänneensä käsityksiin, että kansanäänestys Nato-jäsenyydestä olisi jotenkin pakollinen tai suomalaisille jo luvattu. Näin ei asian laita ole.
– Kansanäänestyshän on ollut Niinistön yksityisajattelua, eikä esimerkiksi mukana hallitusohjelmassa tai ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, mikä olisi jo ihan eri tavalla sitovaa, Vuorelma perustelee.
Olisiko kansanäänestyksen tai laajan mielipidekyselyn jääminen pitämättä sitten kasvojen menetys Niinistölle? Vuorelman mukaan ei, koska presidentin suosio on niin poikkeuksellisen suuri eikä kansalaisten enemmistö edes kaipaa kansanäänestystä.
– Jos miettii ihan politiikan strategian näkökulmasta, niin onko sillä väliä Niinistön kannalta, koska hän ei ole hakemassa jatkokautta ja nykyinen presidenttikausikin on aika loppupuolella. Niinistön ei tarvitse miettiä sitä vaan hän voi vedota Suomen etuun, Vuorelma sanoo.
Lue lisää:
Jännittäviä hiljaisuuden hetkiä ja kirjeitä Washingtoniin – näin Suomen Nato-hakemus voisi edetä