Miehitettyihin Baltian maihin jäi Neuvostoliiton jäljiltä iso venäläisvähemmistö. Latvia aikoo kiristää Venäjän kansalaisten oleskelulupaehtoja.
– Odotamme näiltä ihmisiltä sitä, että jos haluaa jatkaa asumista Latviassa, niin silloin pitää ainakin osata kieltämme. Odotamme kielitaidoksi sellaista tasoa, että kaupassa voisi käydä ostamassa esimerkiksi kaksi kiloa tomaatteja (latvian kielellä). Tämä on taso, joka auttaisi ymmärtämään uutisia ja poliitikkoja, ja se mahdollistaisi keskustelun latviaksi, kertoo Latvian ulkoministeri Krišjānis Kariņš Postimees -lehdelle.
Baltian maiden venäläisvähemmistöä on pidetty toisinaan turvallisuusuhkana. Osa heistä saa tietonsa suoraan Venäjän propagandakanavilta.
– Kukaan ei odota Latviassa vakituisesti asuvien venäläisten osaavan latvian kieltä sillä tasolla, mitä tarvittaisiin kaunokirjallisen novellin kirjoittamiseen. Kielitaitovaatimus ei koske yli 75-vuotiaita, pääpaino on Latviassa asuvilla työikäisillä henkilöillä, ulkoministeri kertoo.
– Suurin osa näistä ihmisistä on jo sitoutunut kielen oppimiseen ja osallistuu latvian kielen kursseille. Olen optimistinen ja vakuuttunut siitä, että tämä ongelma ratkeaa itsestään, hän jatkaa.
Baltian maat olisivat välttyneet niin sanotulta kansalaisuusongelmalta, jos ne olisivat säilyttäneet vapautensa eivätkä olisi joutuneet Neuvostoliiton miehittämiksi.
Latvian ulkoministeriltä kysytään PM:n haastattelussa, että jos hän saisi muuttaa yhden asian maansa historiassa, niin mikä se olisi.
– Yleisesti ottaen minulla on tapana keskittyä positiiviseen, kun katson historian kulkua. Jos muuttaisin jotain, se ajoittuisi toisen maailmansodan edeltävään aikaan. Kysymys on siitä, olisiko meidän pitänyt taistella kuin suomalaiset, jotka menettivät alueita mutta säilyttivät itsenäisyytensä, Kariņš pohtii.