Onko kokoomuksen vaatima sopeuttamistahti jo liian raju? Taloustieteilijät ovat täysin eri mieltä keskenään
Taloustieteilijät ovat erimielisiä siitä, onko kokoomuksen ehdottama julkisen talouden sopeuttamistahti liian kova vai ei.
Työn ja talouden tutkimus Laboren johtajan Mika Malirannan mielestä tahti tuntuu rajulta. Hänen mukaansa valtavissa sopeutuksissa on se vaara, että ne tyrehdyttävät talouskasvun.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikön Päivi Puontin mielestä kokoomuksen esittämä sopeutustahti on hyvinkin toteutettavissa. EU-sääntely hänen mukaansa myös edellyttää sitä Suomelta.
Kokoomus tavoittelee kuuden miljardin euron nettomääräistä sopeuttamista yhden vaalikauden aikana.
Hallitustunnustelija, kokoomuksen Petteri Orpo nostaa tavoitteeseen sitoutumisen jopa tärkeimmäksi kysymykseksi ensi hallituksessa.
Puolue on kuitenkin todennut, ettei se halua nostaa kokonaisveroastetta.
Ekonomisti Sixten Korkman totesi eilen lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että tavoite vaatisi ilman kokonaisveroasteen nostoa rajuja menoleikkauksia.
Maliranta: ”Kyllähän se kovalta tuntuu”
Malirannan mukaan valtavissa sopeutuksissa on talouskasvun tyrehdyttämisen vaara.
– Kyllähän se kovalta tuntuu, kun ajatellaan taloustilannetta. Vaikka meillä on nyt korkeasuhdanne päällä, niin seuraaville vuosille odotetaan laskusuhdannetta. Tässä on se vaara, että jos kuuden miljardin sopeutusohjelma pistetään liikkeelle, niin talouden kasvu tyrehtyy, Maliranta sanoo.
Samalla kotitalouksien ostovoima laskee ja yritysten investoinnit alenevat erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnassa.
– Jos kuuden miljardin sopeutukset toteutetaan etupainotteisesti ja talouden suhdanteet ovat heikohkot, niin kyllä se aiheuttaa aikamoisia sopeutumisongelmia monessa kotitaloudessa ja yrityksessä.
Hänen mukaansa menoleikkaukset yleensä kohdistuvat kaikkein pienituloisimpiin, ellei menojen rakenteen kanssa olla erityisen tarkkoja.
Maliranta kuvailee nykyistä taloustilannetta sohjoisella tiellä autoiluksi. Tärkeintä on yrittää pitää auto liikkeellä. Jos auto pysähtyy, jää se varmasti paikalleen.
Hän on kuitenkin samaa mieltä siitä, että ratkaisuja julkisen talouden kohentamiseksi tarvitaan.
– Mutta millä aikataululla ja millä keinoilla tämä toteutetaan, niin siinä on enemmän liikkumavaraa kuin jossain puheenvuoroissa on tuotu esiin.
Puonti: ”Se on täysin tehtävissä”
Etlan Puontin mukaan taloustieteilijät ovat yleisesti pitäneet kuuden miljardin sopeutustahtia sopivana. Myös valtiovarainministeriö on esittänyt vastaavankokoisia sopeutuksia tällä vaalikaudella.
– Jos puhutaan EU:n finanssipolitiikan sääntelystä, jota parhaillaan uudistetaan, niin vielä olemassa oleva sääntely myös edellyttäisi Suomelta tämänkaltaista sopeuttamisen tahtia, hän sanoo.
– Se on täysin tehtävissä. Meillä on vielä aikaa ja mahdollisuus valita sellaiset menokohteet ja veronkorotukset, jotka haittaavat talouskasvua ja työllisyyttä mahdollisimman vähän.
Kokoomus on todennut, ettei se halua nostaa kokonaisveroastetta. Puontin mukaan hallitustunnustelijan kysymyksistä ei voi kuitenkaan vetää sellaista johtopäätöstä, että veronkorotukset olisi suljettu kokonaan pois.
– Kuuden miljardin sopeutuksessa tulevalla vaalikaudella on koko ajan puhuttu nimenomaan menojen leikkaamisesta, verojen korotuksista ja rakenteellisista uudistuksista yhteensä, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että verotuksessakin on tehtävissä monenlaisia muutoksia.
Kokoomuksen hallitustunnustelujen kysymys siitä, kuinka puolueet olisivat valmiita kehittämään verotuksen kannustavuutta, viittaa Puontin mukaan kuitenkin siihen, että työn tekemiseen ja yrittäjyyteen liittyviä veroja ei haluta korottaa.
Sen sijaan esimerkiksi alennettujen arvonlisäverokantojen tuominen lähemmäs yleistä alv-kantaa on hänen mukaansa yksi tapa tuoda lisätuloja julkiseen talouteen haittaamatta merkittävästi työllisyyttä ja talouskasvua.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 17.4. kello 23:een asti.