Päivä alkaa ahdistuksella ja huolella lasten turvallisuudesta – tällaista on arki päiväkodissa, kun työvoimaa on laittoman vähän
– Välillä vastuu pelottaa, sanoo Iisa Itävuori, 20, joka on kolmatta viikkoa työelämässä.
Itävuori on juuri valmistunut lastenhoitajaksi ja palkattu suoralta kädeltä töihin Arabian päiväkotiin. Harjoittelujaksoilla Itävuori on ollut päiväkodeissa töissä, mutta on eri asia seurata muiden ohjeita kuin kantaa itse vastuuta.
Itävuori pelkää epäonnistumista. Entä jos en ehdi katsoa näiden lasten perään?
– Tuntuu, että olen tippunut talon kymmenennestä kerroksesta ja täällä ollaan, Itävuori sanoo.
Päiväkodin johtaja Mari Immonen kuuntelee vierestä juuri aloittaneen työntekijänsä tuntoja ja taputtaa tätä olkapäähän.
– Kyllä sinä saat katsottua niiden kaikkien perään. Pitää vain luottaa itseensä, Immonen sanoo.
On päiväkodin johtajan onni, että Itävuori on juuri täällä. Arabian päiväkodista on puuttunut kolme työntekijää elokuusta saakka.
Henkilöstömitoituksissa on rikottu toistuvasti lakia, kun sairastuneiden kasvattajien tilalle ei ole saatu sijaisia.
Varhaiskasvatuslain mukaan alle kolmevuotiaiden ryhmässä pitäisi olla neljää lasta kohden yksi kasvattaja, yli kolmevuotiaiden ryhmässä suhdeluku on seitsemän lasta yhtä aikuista kohti.
Ylen tietojen mukaan Arabian päiväkodissa rikottiin tätä lakia viime syksynä noin joka kolmas päivä. Se oli tilanne jo ennen koronaviruksen omikronmuunnosta, joka entisestään syvensi työntekijäpulaa.
Suurissa vaikeuksissa syys–lokakuussa olivat myös Helsingin päiväkodit Alku, Floora ja Torpparinmäki.
Immonen kertoo, että myös tammi–helmikuussa on ollut laittomia henkilöstövajauksia, kun sijaisia ei ole saatu.
– Ahdistus, huoli henkilökunnan jaksamisesta, lasten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, Immonen kuvailee tuntojaan noina aamuina.
Nyt Immonen kuitenkin toivoo, että pahin on ohi: yksikköön on viimein saatu rekrytoitua uudet tekijät. Vastavalmistunut Itämeri on yksi heistä.
– Voi että, kun olen odottanut kuusi kuukautta, että me saisimme työrauhan, Immonen sanoo.
Tänäänkin päiväkodin johtajan puhelin on soinut heti aamusta. “Normipäivä” eli kaksi työntekijää on ilmoittanut poissaolosta, mutta nyt tilalle on saatu myös sijaiset. Tänään, eräänä maaliskuisena torstaina, päiväkodissa on tarpeeksi henkilökuntaa paikalla.
Se tarkoittaa, että osa ryhmistä pääsee retkelle metsään.
Kahdesti työsopimukset oli jo kirjoitettu, mutta sijaiset eivät ilmaantuneet paikalle
Päiväkodin johtajan keinot ovat vähäiset sijaisten hankkimisen suhteen.
Kun henkilökuntaa ei tule tarpeeksi paikalle, Immonen laittaa viestiä pääkapunkiseudulla sijaisia välittävään henkilöstöpalvelu Seureen ja lähipäiväkoteihin sekä tiedon alueen päällikölle. Hän menee itse mukaan ryhmään, ja välillä myös naapuripäiväkodin johtaja on ollut ollut hoitamassa Arabian lapsia.
Silti paikalla on ollut toistuvasti laittoman vähän kasvattajia.
Päiväkoti on pysynyt auki laittomasta mitoituksesta huolimatta, eikä vanhempia ole pyydetty hakemaan lapsia aikaisemmin kotiin. Päiväkodin johtaja ei voi tehdä päätöstä toimiajan supistamisesta, vaan siihen tarvitaan lupa alueen päälliköllä. Sellaista ei ole Arabian päiväkodissa saatu.
Miksi päiväkoti on pidetty toiminnassa, vaikka henkilöstöä on ollut paikalla laittoman vähän?
– Toiminnan sulkemisella on suuri vaikutus lapsille ja perheille, sanoo Arabian päiväkodista vastaavaa aluepäällikköä Sirpa Juuri.
Helsingin va. varhaiskasvatuksen johtaja Ulla Lehtosen mukaan päiväkodin toiminta-aikaa olisi pitänyt supistaa, jos henkilökuntaa ei ole paikalla lain vaatimaa määrää.
– En tähän yksittäiseen tapaukseen puolen vuoden takaa osaa sanoa, miksi näin ei ole tehty. Siihen on meillä ihan selkeä ohje, että näin olisi pitänyt tehdä, Lehtonen sanoo.
Päiväkodin sulkeminen tai aukioloajan supistaminen on viimeinen keino, jos lakisääteistä mitoitusta ei muuten saada täytettyä.
Entä jos laittomalla mitoituksella pyörivässä päiväkodissa olisi tapahtunut onnettomuus? Kuka kantaa vastuun, kun johtaja on ilmoittanut asiasta eteenpäin ja toiminut ohjeistusten mukaan?
– Päiväkodin johtaja vastaa omasta toiminnastaan. Aluepäällikkö vastaa omastaan ja varhaiskasvatusjohtaja vastaa koko kaupungin tasolla, Lehtonen sanoo.
Arabian päiväkodissa henkilökunta on tarkkana sanoissaan, eivätkä monet heistä tahdo kuvaansa juttuun. Kaikki kehuvat työkavereidensa panosta ja tsemppihenkeä, mutta työntekijät ovat väsyneitä.
Myös johtajaa jännittää puhua asiasta toimittajalle, mutta Immonen tahtoo nostaa päiväkotien asiaa julkiseen keskusteluun.
Rekrytointi on tuntunut välillä epätoivoiselta ja siihen on kulunut “järkyttävästi” työaikaa. Kaupungin henkilöstöpalveluista ei ole ollut hyötyä. Kahdesti Immonen kirjoitti työsopimukset tekijöille, jotka eivät lopulta ilmaantuneet paikalle.
– Siitä tulee sellainen olo, että ei oikein pysty. Missä kohtaa uskallan sanoa vanhemmille ja muille ihmisille täällä, että meillä on työntekijä? Vasta maanantaina, kun sellainen ilmaantuu töihin?
Päiväkodinjohtajat: sijaiset valitsevat helpommat työpäivät
Kun koronatilanne paheni sydäntalvella, räjäytti se nopeasti tarpeen työhön kutsuttaville sijaisille. Henkilöstöpalveluyhtiö Seuresta kerrotaan, että jo syksyllä 2021 sijaisten tarve kasvoi Helsingissä hetkittäin jopa 70 prosenttia viikossa.
Päiväkodit ostavat Seurelta sijaispalveluita. Vapaat työntekijät tarkistavat aamulla puhelimestaan, missä päiväkodeissa on sijaiselle tarvetta. Alalla on työntekijöiden markkinat, sanovat monet Ylen tavoittamat päiväkodin johtajat.
Päiväkodin johtajat kokevat, että tekijät valitsevat tietoisesti rennommat työpäivät: jos sovellus kertoo, että yhteen päiväkotiin haetaan viittä sijaista, mutta ensimmäistäkään ei ole saatu. Se on sijaisille merkki, että työpäivästä tulee vaikea. Siksi suurimmassa pulassa olevat päiväkodit jäävät toistuvasti ilman sijaisia.
Seuresta vahvistetaan, että sijaiset valitsevat itse työpaikkansa. Jos jossain paikassa ei ole mukavaa työskennellä, ei sinne tarvitse palata.
– Työntekijöillä pitää olla valinnanvapaus siitä, että milloin ja minne he ovat menossa. Jos me lähdemme sitä rajoittamaan, se rajoittaa voimakkaasti myös henkilöstön saatavuutta ja muuttaisi keikkailun perusajatuksen ja hyödyt työntekijälle, Seuren asiakaskokemuksen ja myynnin johtaja Kaarina Liimatainen sanoo.
Seuren kautta sijaisuuksia tekevä Nina Sirén mielestä jokaisen pitää katsoa työtilannetta omien voimavarojensa mukaan. Sirén on tehnyt useampia vuoroja Arabian päiväkodissa ja palannut paikalle kiireestä huolimatta.
– Valitsin tuurilla aluksi, että tulen tänne, mutta on ihana olla apuna sellaisessa paikassa, jossa on työntekijöistä pulaa.
Vähemmän henkilökuntaa tarkoittaa käytännössä enemmän vaipanvaihtoja, enemmän pukemista ja enemmän vastuuta yksittäisten lasten turvallisuudesta. Kun lapsia ei voida jakaa pienryhmiin, siirtymät ja ruokailutilanteet ovat työläämpiä. Suunnitelmat menevät jatkuvasti uusiksi.
Arabian päiväkodissa ei ole omaa vakituista varahenkilöä, vaikka sellaista on yritetty rekrytoida myös Seuren kautta puolen vuoden ajan. Kun Immonen kysyi asiasta toistamiseen, Seurelta vastattiin, että johtaja voi kouluttaa itse sijaisensa.
– Aika moninainen tämä työnkuvani. Maksan Seurelle työvoimasta, jonka itse koulutan. Ihan kuin joku tässä yhtälössä ei täsmäisi, Immonen ihmettelee.
Seurella on Kaarina Liimataisen mukaan ollut poikkeuksellinen tilanne siinä, että kaikkia varahenkilöitä ei ole määräaikaan mennessä saatu rekrytoitua, joten käytössä on ollut myös rekrytointi “tutustumisen mallin kautta”.
– On harmillista kuulla, että sitä on tällä tavalla kuvattu, Liimatainen sanoo.
Lähtökohtaisesti Seure rekrytoi vain koulutukseltaan kelpoisia varahenkilöitä, mutta kun sellaisia ei löydy, on hakua laajennettu ensin ihmisiin, joilla on aikaisempaa kokemusta varhaiskasvatuksesta. Nyt näilläkään kriteereillä ei ole löytynyt työntekijöitä, joten Seure on rekrytoinut varahenkilöitä, joilla on edes vähän kokemusta lasten kanssa työskentelystä.
Käytännössä Seure haastattelee potentiaalisen työntekijän, joka lähetetään päiväkotiin kahden päivän tutustumisjaksolle. Mahdollisten työntekijöiden rikostausta tarkistetaan. Liimataisen mukaan varhaiskasvatustyön tutustumisen mallista on sovittu Helsingin kaupungin kanssa yhteisymmärryksessä.
– Heistä voi tulla oikein hyviä työntekijöitä, jotka jatkokouluttautuvat alalle. Sieltä monesti löytyy tosi sitoutuneita tyyppejä, Liimatainen sanoo.
Kahdesta helsinkiläisestä päiväkodista kerrotaan, että kun pitkäaikainen sijainen saatiin lopulta töihin, vakituisia tekijöitä jäi uupumuksen tai muun syyn vuoksi sairauslomalle.
– Alalla on paljon tunnollisia ihmisiä, jotka sinnittelevät loppuun asti. Kun tulee se sijainen ja helpotus, sitten vakituinen sairastuu, sanoo yksi Ylen haastattelemista päiväkodin johtajista.
Moni johtajista tahtoo pysytellä nimettömänä.
– Olen arkahousu, mutta haluan ajatella henkilökohtaisesti myös uraani ja kehitysmahdollisuuksia, päiväkodin johtaja sanoo.
”Ei se ole kaikki niin kurjaa, mitä mediassa puhutaan”
Helsingissä on myös päiväkoteja, joissa sijaisjärjestelyt toimivat ja vakituista henkilökuntaa on mitoitusten mukaisesti.
Herttuan päiväkodissa alle 3 kilometrin päästä Arabiasta tilanne on erittäin hyvällä mallilla. Jokaisella vakituisella tekijällä on tehtävän edellyttämä kelpoisuus ja uusimpiin avoimiin tehtäviin on saatu useita päteviä hakijoita.
– Meillä on pian voimassa jo vuoden 2030 mukainen henkilöstömitoitus eli kaksi kolmasosaa kasvattajista on varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin koulutus, varhaiskasvatusyksikkö Herttua-Kumpulan johtaja Hannele Roponen kertoo.
Myös Latokartanossa sijaitsevassa päiväkoti Auringonkukassa henkilöstötilanne on nyt hyvä.
– Ei se ole kaikki niin kurjaa, mitä mediassa puhutaan, sanoo päiväkoti Auringonkukan johtaja Marja-Liisa Kärkkäinen.
Alkuvuodesta pahojen koronapiikkien aikana Auringonkukassakin oli “tiukkia päiviä”. Sijaisia on viime aikoina saatu hyvin, koska Auringonkukalla on omia varahenkilöitä ja alueen päiväkotien kanssa saadaan tehtyä yhteistyötä.
Kärkkäisen mukaan olennaista on, ettei vaikea tilanne jatku liian pitkään.
Toisessa päiväkodissa nimettömänä pysyttelevä päiväkodin johtaja sanoo, että hankala tilanne voi osua yllättäen mihin tahansa. Tässä päiväkodissa todella monta työntekijää jäi samaan aikaan äitiyslomalle. Johtajan mielestä henkilöstön tilanne elää jatkuvasti ja siihen on alalla totuttu.
– Jos itsellään on helppo olo ja kaikki on hyvin, niin se kapsahtaa jossain kohtaa. Tällä alalla ihmiset ei ihan pienistä hätkähdä, johtaja sanoo.
Helsingissä on noin 350 päiväkotia ja yleiskuvassa henkilöstötilanne on hyvä, arvioi varhaiskasvatusjohtaja va. Ulla Lehtonen.
– Monessa paikassa on pysyvä henkilökunta ja arki sujuu mallikkaasti. Sitten meillä on pyöreästi noin 20 päiväkotia, joissa tilanne on heikompi, Lehtonen sanoo.
Lehtosen mukaan ongelmat kasaantuvat, kun esimerkiksi useampi työntekijä kerrallaan muuttaa toiseen kaupunkiin tai jää hoitovapaalle.
Vaikka kokonaiskuvassa varhaiskasvatus pyörii, yksittäiset päiväkodit voivat joutua nopeasti syviin vaikeuksiin henkilöstön riittävyyden kanssa. Kun pulaa on koulutetuista vakituisista tekijöistä, on vaikeampaa saada myöskään nopeasti sairastapauksiin sijaisia.
– Henkilöstön saatavuuden ongelma pirullinen ja kaksitasoinen, Lehtonen kommentoi.
Kaupunki on koittanut ratkaista henkilöstöongelmia monella tavalla.
Museo- ja kirjastotyöntekijöitä siirrettiin päiväkoteihin töihin pahimpien koronapiikkien aikana. Pitkien sijaisuuksien ostoja Seurelta on lisätty. 20 uudesta paikasta yli puolet on saatu täytettyä, ja rekry on jatkuvasti käynnissä.
Uusien vakituisten varhaiskasvatuksen opettajien rekrypalkkiota nostettiin. Uusi opettaja saa 1 000 euroa työsuhteen alussa ja toiset 1 000 euroa koeajan päätyttyä.
Tammikuusta alkaen Helsingin päiväkodeissa on kiertänyt nopean avun joukkoja, jotka lähetetään aamukohtaisesti juuri niihin kohteisiin, joissa tilanne on akuutti. Nopean avun tekijöitä on tarkoitus rekrytoida 20, joista 14 oli haastatteluhetkellä saatu palkattua.
– Tästä on tullut tosi hyvää palautetta. Tämä malli on sovittu tälle vuodelle, ja jos tulokset näyttävät hyvältä, sitä mahdollisesti laajennetaan, Lehtonen sanoo.
Nopean toiminnan joukkoja ei ole kuitenkaan kaikilla alueilla. Arabian päiväkodissa ei ole näkynyt nopeaa apua, eikä museotyöntekijöitä, vaikka akuutti kriisi jatkui puolen vuoden ajan.
Päiväkodin johtaja oli jo yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun, mutta uusia rekryjä saatiin lopulta tehtyä ennen kuin asia ehti edetä.
Ikäviä tilanteita: Lapset katsoivat ikään sopimatonta videota
Ciao! Konichiwa! Labas! Moi!
Arabian päiväkodissa portaikon seinällä on niiden maiden lippuja ja tervehdyksiä, joita täällä puhutaan.
Kieli- ja kulttuuritietoinen toiminta, kaveritaidot ja lapsilähtöinen vuorovaikutus ovat asioita, joista ei kiireen keskelläkään tingitä, sanoo varhaiskasvatuksen opettaja Outi Ahjos.
Silti rimaa on pakko laskea joissain asioissa, kun henkilökuntaa ei ole riittävästi. Yksilöllinen oppiminen kärsii, kun joukkoa ei voida jakaa pienryhmiin.
Ahjos opettaa esikouluryhmää, jossa osa lapsista osaa jo lukea, mutta toiset tunnistavat vain oman nimensä.
Nimettömänä haastattelun antanut päiväkodinjohtaja toisesta päiväkodista puhuu suoremmin:
– Kaikki pedagoginen työ heitetään pois, kun tulee akuutteja tilanteita. Mennään ulos ja ollaan siellä, mutta suunniteltua sisältöä ei voida toteuttaa ison porukan kanssa. Lapsilla on turvallista, mutta ei siinä ole mitään ylimääräistä.
Arabian päiväkodissa pitkään varhaiskasvatuksen opettajana työskennellyt Heli Ihalainen sanoo, että kauan jatkunut henkilöstöpula väsyttää.
Ihalainen päätyi lasten kanssa tilanteeseen, jossa eskarilaiset katsovat tabletilta ikään sopimatonta videota. Mainos ehti pyörähtää käyntiin, kun paikalla oli vähemmän väkeä, ja Ihalainen oli katsomassa toisten lasten perään.
– Ne ovat juuri niitä ikäviä hetkiä, Ihalainen sanoo.
Tilanne on käyty läpi henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Lasten turvallisuus on aina kaikkein tärkein asia, työntekijät sanovat. Vanhemmat ymmärtävät hyvin, jos ei viikkokirjettä tule vähään aikaan tai digitaalinen portfolio jää päivittämättä, Ihalainen kertoo.
Arabian päiväkodissa tehdään maailman tärkeintä työtä
Sattumalta juttukeikka osuu juuri kansalliselle varhaiskasvatuksen päivälle, jonka vuoden 2022 teema on maailman tärkein työ.
Varhaiskasvatuksen yhteiskunnallinen vaikutus tulee näkymään pitkään.
Talouden Nobelilla palkittu amerikkalaistutkija James Heckman sanoo, että yksi varhaiskasvatukseen sijoitettu dollari tulee seitsenkertaisena takaisin.
– Tämä ei ole vain meidän kasvatustieteilijöiden höpinää, vaan ihan taloustiedettäkin, Immonen sanoo.
Isossa kuvassa Immosella on “huolta tulevaisuudesta”, mutta tänään oman päiväkodin ikkunasta paistaa kevään aurinko ja johtaja uskoo, että nyt alkaa työrauha. Arabian päiväkodissa toistellaan, että se mihin kiinnitetään huomiota, kasvaa. “Huomaa hyvä” on pedagoginen keino lasten kanssa, mutta myös henkilökunta pitää asennetta yllä.
Immonen sanoo, että vaikeina hetkinä oma porukka on kannatellut.
– Jengi on venynyt ja paukkunut. Täällä näkyy äärimmäinen ammattitaito ja rakkaus työtä kohtaan. Aina otetaan lapset hymyssä suin vastaan ja katsotaan, että heillä on hyvä olla, Immonen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 28.3. klo 23 asti.
Lue myös: