– Viimekeväisessä suhdanne-ennusteessa arvioimme tämän vuoden talouskasvun olevan miinuksella 0,2 prosenttia ja ensi vuoden talouskasvun olevan 1,0 prosenttia. Tämän vuoden osalta ennakkoarviomme näyttää edelleen uskottavalta, mutta ensi vuoden talouskasvu saattaa jäädä jonkin verran ennakoimaamme heikommaksi, toteaa Työn ja talouden tutkimus Labore.
Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan bruttokansantuotteen kasvu edelliseen neljännekseen verrattuna oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia ja toisella neljänneksellä 0,6 prosenttia.
– Vaikka nämä luvut viittaavatkin talouskasvun piristymiseen, on useita perusteita uskoa, että loppuvuodesta kasvu kääntyy jälleen negatiiviseksi, Labore arvioi.
Kasvua hidastaa ennustejaksolla sekä heikentynyt kansainvälinen suhdannetilanne että kuluttajien ostovoimaa heikentävä voimakas inflaatio. Ostovoiman heikentyminen vaimentaa erityisesti kaupan sekä matkailu- ja ravitsemistoimialan kasvunäkymiä. Vaisu kansainvälinen suhdannetilanne puolestaan aiheuttaa vaikeuksia erityisesti viennistä riippuvaisilla aloilla kuten monilla teollisuudenaloilla.
Talouden luottamusindikaattorit viittaavat lyhyellä tähtäimellä melko heikkoon kehitykseen. Elinkeinoelämän keskusliiton yrityksille suunnattuun kyselyyn perustuvan suhdannebarometrin mukaan sekä suhdannetilanne että suhdannenäkymät ovat oleellisesti keskimääräistä heikommat, joskaan kumpikaan indikaattori ei saa yhtä pientä arvoa kuin koronakriisin aikaiset pienimmät arvot vuodelta 2020.
EK:n mukaan yritykset mainitsevat riittämättömän kysynnän suurimmaksi yksittäiseksi tuotannon kasvun esteeksi.
Tällä hetkellä kysyntää rajoittaa sekä kansainvälinen suhdannetilanne että palkansaajien reaaliansioiden supistuminen. Suomen tavaraviennin kasvua heikentää muun muassa se, että kohtalaisen suuri osa siitä eli noin neljännes, on investointitavaroita, ja kohonnut korkotaso supistaa investointeja Suomen tavaraviennin kohdemaissa.
Myös monissa Suomen vientimaissa talouskasvu näyttää melko vaisulta. Euroopan keskuspankin mukaan euroalueen talouskasvu olisi kuluvana vuonna 0,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia.
Tosin kilpailukykyindikaattoreilla arvioiden Suomen vientinäkymät näyttävät nyt hyviltä, ja esimerkiksi Tuottavuuslautakunnan vuosittain julkistama suhteellisilla, nimellisillä ja samassa valuutassa lasketuilla yksikkötyökustannuksilla arvioitu kustannuskilpailukyky on palautunut suunnilleen vuoden 2007 tasolle.
Inflaatio hiipuu vähitellen
Viime vuonna käynnistynyt voimakas inflaatio on nyt alkanut hidastua, mutta kuluvana vuonna Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksillä mitattu hintatason nousu tulee olemaan selkeästi palkkatason nousua nopeampaa.
Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kuluttajahintaindeksillä mitattu hintataso oli heinäkuussa noussut 6,5 prosenttia. Näin mitattu inflaatio on hidastunut huomattavasti alkuvuodesta. Helmikuussa se oli 8,8 prosenttia.
– Vuositason inflaatiota supistaa myös alkuvuodesta käynnistynyt energian hinnan lasku. Kuluvan vuoden inflaatioprosentti jäänee kuuden ja seitsemän välille, mutta ensi vuonna saatetaan jo päästä lähelle Euroopan keskuspankin tavoittelemaa kahden prosentin inflaatiovauhtia, arvioi Labore.
Voimakas inflaatio on lisännyt myös palkkavaatimuksia ja kuluvan vuoden odotettavissa olevaa ansiokehitystä.
– Koska tämän vuoden työehtosopimusten vaikutus kuluvan vuoden keskipalkkojen nousuun on useimmilla aloilla kokonaan tai useimpien kuukausien osalta jo tiedossa, Tilastokeskuksen sopimuspalkkaindeksin kehitys on mahdollista ennustaa kuluvan vuoden osalta jo nyt melko tarkasti.
Tänä vuonna Tilastokeskuksen menetelmällä laaditut ennusteet tuottavat tuloksen, jonka mukaan kaikkien palkansaajien palkkakehitykseen liittyvä sopimuspalkkaindeksin kasvu olisi kuluvana vuonna 3,9 prosenttia ja ansiotasoindeksin kasvu olisi 4,4 prosenttia.
Laboren mukaan toteutunut ansiotasoindeksillä mitattu palkkakehitys muodostunee jonkin verran tätä tiedossa oleviin palkankorotuksiin perustuvaa ennustetta korkeammaksi, mutta se jäänee silti kuluttajahintaindeksillä mitattua inflaatiota pienemmäksi, jolloin palkansaajien reaaliansiot supistuvat kuluvana vuonna jonkin verran.