Pehmeämmän huumepolitiikan tulos: jengien valta vahvistui, ihmiset pakenevat | Verkkouutiset

Meksikossa huumekartellien toiminta oli tarkoitus saada kuriin pehmeämmällä politiikalla, jonka presidentti Andrés Manuel López Obrador lanseerasi vuonna 2018 astuessaan valtaan. ”Halauksia, ei luoteja” -nimellä kutsutun uuden linjan myötä muun muassa vuosittaiset pidätykset vähenivät seuraavan neljän vuoden aikana 21700:sta 2800:een.

Seurauksena yhä useampi kaupunki ja suurempi osa väestöstä on kartellien pihdeissä, kertoo The Wall Street Journal artikkelissaan.

Puuttumisen väheneminen avasi rikollisjärjestöille mahdollisuuden laajentaa verkostoaan ja bisnestään, jonka tärkein osa edelleen on fentanyylin ja metamfetamiinin valmistus ja salakuljetus Yhdysvaltoihin.

Kartellit ovat saaneet monin paikoin niskalenkin julkisesta hallinnosta, ja jäseniä nimitetään virkoihin, jossa he pystyvät kontrolloimaan muun muassa rakentamista ja palveluja koskevia hankintapäätöksiä. Virkamiesten ja poliitikkojen murhat ovat kolminkertaistuneet uuden politiikan aikakaudella.

– Ei ole kyse vain väkivallasta. Kyse on poliittisesta ja sosiaalisesta kontrollista, sanoo México Evalúa -tutkimuslaitoksen turvallisuusasiantuntija Sandra Ley.

Kartellien kasvanut valta ja yhä väkivaltaisempi toiminta on lisännyt rajusti Yhdysvaltoihin pyrkivien siirtolaisten määrää ja ihmisten salakuljetukseen laajentaneet kartellit hyötyvät siitä, että heitä yritetään päästä pakoon.

– Tunnet itsesi täysin avuttomaksi, täysin viranomaisten ja yleensäkin yhteiskunnan hylkäämäksi. Tuntuu kuin sinulla ei olisi mitään arvoa, kuvailee kotikylästään lähtenyt Araceli Gatica, joka uhattiin tappaa, kun hän ei enää suostunut maksamaan kartellin kiristämää kuukausittaista 200 dollarin maksua.

Avokado- ja limetuottajat ovat tukkineet teitä osoittaessaan mieltään lisääntynyttä jengien harjoittamaa kiristystä ja heidän tuotantonsa varastamista vastaan.

Joulukuussa maanviljelijät México Cityä ympäröivästä osavaltiosta puolestaan hyökkäsivät kartellien jäsenten kimppuun machete-veitsillä ja sirpeillä, kun kartellit olivat vaatineet heiltä jopa 600 dollaria siitä, että viljelijät voivat työskennellä omalla maallaan. Kymmenen jengiläistä ja neljä viljelijää menetti henkensä.

López Obdadorin puolue hallitsee 23:a Meksikon 32 osavaltiosta ja ”halauksia, ei luoteja”-ohjetta on tulkittu siten, että jengeille pitää tehdä myönnytyksiä, jotta väkivaltarikokset ja tappouhkaukset vähenisivät. Vuonna 2020 kartelleilla oli toimintaa joka kolmannessa meksikolaisessa kunnassa ja osuus on lisääntynyt sen jälkeen.

Kartellit ovat myös rahoittaneet omien liittolaistensa vaalikampanjoita, mikä asettaa Meksikon demokratian vaaraan, sanoo Meksikon liittovaltion entinen poliisipäällikkö Manelich Castilla.

Puolisotilaallisia taktiikoita käyttävä Jaliscon kartelli lähetti viime syksynä pari tusinaa aseistettua miestä Motozintlan kylän alueelle eteläiseen Chiapan osavaltioon. Miehet ottivat kiinteistöt haltuunsa, vaativat kaupanpitäjiltä maksuja ja tappoivat ne, jotka vastustelivat.

Satoja asukkaita on sen jälkeen paennut alueelta ja lähistön kaupungeista. Paennut opettaja kuvasi tilannetta ”piiritykseksi, jossa edes Jumalalta ei tule apua”.

Presidentti López Obrador on kiistänyt, että järjestäytynyt rikollisuus olisi hänen kaudellaan lisääntynyt.

– Väkivaltaan ei voi vastata väkivallalla, tulipaloa ei voi sammuttaa tulella, hän sanoi aiemmin tässä kuussa.

– Pahuus on kohdattava hyvällä, ja sen me olemme tehneet ja niin myös jatkamme, presidentti perusteli.

Hän on värvännyt 125 000 kansalliskaartilaista turvaamaan järjestystä ja rauhaa, sekä varannut miljardeja pesoja koulutusstipendeihin ja sosiaaliturvapalveluihin nuorille meksikolaisille, jotta nämä eivät liittyisi jengeihin.

Tijuanan kaupungin entinen poliisipäällikkö Alberto Capella toteaa, että murhien määrä on vähentynyt. Sen hintana kahden suurimman kartellin, Sinaloan ja Jaliscon, vaikutusvalta on kasvanut, samoin muiden jengien.

Kartellit taistelevat myös keskenään, kiduttavat kilpailijoidensa jäseniä tai arvostelijoita kuoliaaksi, järjestävät tiesulkuja ja suorittavat aseellisia etsintöjä kenelle tahansa. Huumereittinä toimivan tien varrella sijaitsevaan kylään jengiläiset julistivat ulkonaliikkumiskiellon iltayhdentoista jälkeen.

Myös Jaliscon jäsenten aseellinen tunkeutuminen Motozintlan kylään viime syksynä päättyi siihen, että Sinaloan taistelijat hyökkäsivät. Kymmeniä kuoli tulituksessa. Sen jälkeen aseelliset yhteenotot ovat olleet arkipäivää.

López Obrador on myöntänyt, että Chiapasin alueella on meneillään kartellien kamppailu ja sinne on lähetetty lisää kansalliskaartin jäseniä. Presidentin mukaan hänen poliittiset vastustajansa ovat kuitenkin liioitelleet konfliktin vakavuutta.