Perunat ja kananmunat kallistuivat vuodessa noin 35 prosenttia – katso Ylen ruokakoneesta, minkä hinta nousi eniten ja vähiten
Ruuan hintojen nousuvauhti on jälleen kiihtynyt. Heinäkuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan 12,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Eniten kallistuivat kahvi, kala, jauhot, perunat sekä munat. Kahvi on kallistunut vuoden takaisesta noin 46 prosenttia, jauhot sekä kala liki 40 prosenttia ja munat ja perunat reilun kolmanneksen.
Yhdenkään hyödykeryhmän hinnat eivät heinäkuussa laskeneet. Kesäkuussa esimerkiksi tuoreiden marjojen hinnat olivat laskeneet vuoden takaiseen verrattuna reilu seitsemän prosenttia, mutta heinäkuussa marjojenkin hinnat nousivat selvästi, noin seitsemän prosenttia. Pakastemarjojen hinta on noussut vuodessa vähemmän: alle prosentin.
Tästä Ylen ruokakoneesta voit valita itsellesi tärkeitä tuoteryhmiä ja seurata niiden hintakehitystä. Ruokakoneen tiedot ovat päivitetty Tilastokeskuksen heinäkuisilla hintatiedoilla, jotka julkaistiin maanantaina 15. elokuuta.
Ruuan hintojen nousu oli taas heinäkuussa vauhdikkaampaa kuin yleinen hintojen nousu. Inflaatio eli yleinen hintojen nousu oli heinäkuussa 7,8 prosenttia, saman verran kuin kesäkuussa. Heinäkuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen, Tilastokeskus kertoo.
Kalliita tuotteita on karsittu
Ruuan hinnan nopea kallistuminen on vaikuttanut suomalaisten kulutustottumuksiin. Kauppojen omien tuotemerkkien ja tarjoustuotteiden suosio on kasvanut.
Ruokakauppoja edustavan Päivittäistavarakauppa ry:n kokoamista tuoreista myyntitilastoista käy ilmi, että kuluttajat ovat reagoineet hintojen nousuun ostamalla vähemmän tuotteita. Huhti-kesäkuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myynnin määrä laski noin 5 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Myynnin arvo taas vastaavasti kasvoi 3,6 prosenttia.
– Tilastoissa näkyy myös se, että ihmiset ovat palanneet työpaikoille eivätkä tee niin paljon ruokaa kotona. Tästä kertoo sekin, että raaka-ainemyynti ravintoloille on kasvanut alkuvuonna, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.
Päivittäistavarakauppa ry:n tilastojen mukaan keväällä ja kesällä rajusti kallistuneen lihan ja kalan myyntimäärät ovat laskeneet selvästi. Kalan myynnin määrä laski tammi-kesäkuussa peräti 52 prosenttia ja myynnin arvo 6,1 prosenttia.
Samaan aikaan valmisruokien ja vihannesten myyntimäärät ovat hieman kasvaneet.
Voiko kasvisruuan suosio nyt kasvaa?
Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta sanoo, että kasvisruuan suosion kasvattamiseen on lihan ja kalan kallistuessa otollinen aika. Pysyviä ruokailutottumusten muutoksia ei kuitenkaan tapahdu nopeasti.
Kasvisruuan suhteen tarvitaan vielä paljon asennemuutosta, Erkkola sanoo.
– Noin 70 prosenttia suomalaisten proteiinin lähteistä on eläinperäistä ja meillä on ehdottomasti varaa siirtyä kasvikuntapainotteisempiin proteiinilähteisiin. Jos hintamuutokset nyt vahvistaisivat siirtymää, olisin hyvin iloinen. Siihen kuitenkin vaaditaan, että ruokaympäristön kaikki toimijat ovat mukana.
Käytännössä tämä tarkoittaisi Erkkolan mukaan esimerkiksi sitä, että edulliset kasvisvaihtoehdot saisivat tilaa ja näkyvyyttä kaupoissa. Myös joukkoruokailussa kuten koulu- ja työpaikkaruokailussa kasvisruokavaihtoehtojen tulisi olla houkuttelevia ja hyvin esillä.
Hintojen nousu koskettaa etenkin pienituloisia
Ruuan hinnan raju nousutahti koskettaa etenkin pienituloisia ja matalapalkkaisia. Erityisen huolissaan professori Erkkola on yhden vanhemman lapsiperheiden tilanteesta.
Erkkolan ja hänen kollegoidensa tuoreessa tutkimuksessa kuitenkin selvisi, etteivät kotitalouden tulot tai ruuan hinta ole esteitä kestävämpien ruokavalintojen tekemiselle. Myös kasviperäisistä proteiininlähteistä löytyy runsaasti edullisempia vaihtoehtoja, Erkkola toteaa.
Ruuan hinnan raju nousu voi heijastua myös ruokavalion terveellisyyteen. Helsingin yliopiston kansanterveystieteen tutkijatohtori Jatta Salmela on huolissaan etenkin niistä ihmisistä, joilla on jo valmiiksi tavallista huonompi ruokavalio.
– Tiedämme, että kun hinta nousee, se ei välttämättä tarkoita terveellisempiä valintoja, Salmela sanoi heinäkuussa Yle Radio Suomen haastattelussa.
Myös Maijaliisa Erkkola toteaa, että hintojen noususta saattaa seurata epäterveellisempiä valintoja.
– Ravitsemusasiantuntijana todella toivoisin, että kaikenlaisilla resursseilla varustetut perheet pystyisivät toteuttamaan terveyttä tukevaa ruokavaliota myös hintojen noustessa. Niukoilla resursseilla ruokavalio voi muuttua hyvinkin yksipuoliseksi ja helposti mennä halpojen esimerkiksi vähäkuituisten hiilihydraattien tankkaamiseksi.
Suomessa ruuan hintojen ennakoidaan pysyttelevän korkealla pidemmän aikaan. Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg arvioi heinäkuussa, että ruuan hinnat todennäköisesti pysyvät tavanomaista korkeampina ainakin tämän ja ensi vuoden ajan. Pellervon taloustutkimus on arvioinut kesäkuisessa tilannekatsauksessaan, että Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama epävarmuus voi jatkua ruokamarkkinoilla jopa useiden vuosien ajan.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 16. elokuuta kello 23 saakka.
Lue lisää aiheesta:
Hintojen nousu näkyy jo ruokakaupoissa: yhä useampi valitsee tarjoustuotteen