Verohallinnon mukaan muun muassa alustatalous on lisännyt viranomaisten työkuormaa harmaan talouden tutkimisessa.
Suomessa tehtiin vuonna 2023 ennätysmäärä talousrikoksia, tiedottaa Verohallinto.
Poliisin tietoon tuli viime vuonna lähes 2 400 talousrikosasiaa, joka on enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuoteen 2022 verrattuna talousrikosten määrä kasvoi 15 prosenttia.
Verohallinnon mukaan talousrikosten, konkurssien ja verovelan määrän kasvu on seurausta taloudellisen tilanteen heikkenemisestä.
Erityisesti törkeiden kirjanpito-, vero-, velallisen epärehellisyys- ja väärennysrikosten sekä avustuspetosten ja kavallusten määrät kasvoivat edellisestä vuodesta. 54 prosenttia kaikista poliisin kirjaamista talousrikoksista oli velallisen rikoksia sekä vero- ja kirjanpitorikoksia.
Lue lisää: Verottaja varoittaa yleisestä harhaluulosta
Harmaan talouden verotarkastuksissa Verohallinto havaitsi yhteensä 95 miljoonan euron verran ilmoittamattomia tuloja ja 16 miljoonalla pimeitä palkkoja. Vääränsisältöisiä tositteita löydettiin 13 miljoonan euron arvosta.
Tutkintapyyntöön johtaneiden Kela-etuuksien väärinkäytösten yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna yli 3,8 miljoonaa euroa.
Lue lisää: Verohallinto: Ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita naamioidaan yrittäjyydeksi yhä useammin
Työperäinen hyväksikäyttö sekä peiteltyjen työsuhteiden eli valeyrittäjyyden määrä kasvavat yhä, selvisi Uudenmaan ely-keskuksen ja työsuojeluviranomaisten tekemässä ulkomaalaisvalvonnassa.
Alustatalouden ja kevytyrittäjyyteen pakottamisen yleistyminen on Verohallinnon mukaan on nostanut työmäärää harmaan talouden tutkinnassa.
– Yhden yksittäisen tapauksen taloudellinen vaikutus voi olla pieni, mutta tapaukset on silti tutkittava. Se vaatii viranomaisilta yhtä paljon voimavaroja tarkastuksina ja esitutkinnassa kuin suuret juttukokonaisuudet, kertoo johtaja Janne Marttinen Harmaan talouden selvitysyksiköstä Verohallinnon tiedotteessa.