Talousrikoksia viime vuonna ennätysmäärä: Näin paljon rikosvahinkoa poliisi kirjasi | Verkkouutiset
Taloudellisen tilanteen heikkeneminen näkyy talousrikosten, konkurssien ja verovelan määrän kasvuna. Poliisin tietoon tuli viime vuonna lähes 2400 talousrikosasiaa, joka on noin 15 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Tiedot selviävät Verohallinnon harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuoden 2023 valvontatuloksista. Lisäksi pakotteiden valvonta on kasvattanut viranomaisten valvontatehtävien määrää.
Yli puolet (54 prosenttia) kaikista poliisin kirjaamista talousrikoksista oli velallisen rikoksia sekä vero- ja kirjanpitorikoksia. Erityisesti törkeiden kirjanpito-, vero-, velallisen epärehellisyys- ja väärennysrikosten sekä avustuspetosten ja kavallusten määrät kasvoivat edellisestä vuodesta.
Konkurssihakemuksia tehtiin vuonna 2023 reilut 3300 kappaletta, mikä on noin neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ulosottolaitoksen perintätulos oli yhteensä lähes 1,2 miljardia euroa, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein euromääräinen tulos.
Verohallinto havaitsi viime vuoden harmaan talouden verotarkastuksissa yhteensä 95 miljoonan euron verran ilmoittamattomia tuloja ja 16 miljoonalla eurolla pimeitä palkkoja. Vääränsisältöisiä tositteita havaittiin 13 miljoonan euron arvosta.
Tutkintapyyntöön johtaneiden Kela-etuuksien väärinkäytösten yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna yli 3,8 miljoonaa euroa. Kelan etuusväärinkäytöksiin liittyy usein myös harmaan talouden ilmiöitä, kuten pimeää palkan maksua ja väärennettyjä tositteita. Kelan tekemistä tutkintapyynnöistä noin 85 prosenttia tapauksista johtaa tuomioon.
Uudenmaan ely-keskuksen ja työsuojeluviranomaisten tekemässä ulkomaalaisvalvonnassa selvisi, että työperäinen hyväksikäyttö sekä peiteltyjen työsuhteiden eli niin sanotun valeyrittäjyyden määrä on edelleen kasvussa. Ilmiö näkyy erityisesti rakennusalalla, mutta myös siivousalalla, autokorjaamoissa ja pesuloissa sekä kausityöaloilla. Myös työaikakirjanpidossa havaittiin puutteita lähes puolessa (46 prosenttia) tarkastuksista. Puutteet työaika-asiakirjoissa johtavat siihen, että palkkauksen oikeellisuutta on vaikea arvioida, kun todellisia tehtyjä työtunteja ei saada selville.
Talousrikosten määrän voimakas kasvu näkyy myös tapausten käsittelyaikojen pitenemisenä entisestään. Yksi syy pitkille käsittelyajoille on harmaan talouden pirstaloituminen, kertoo johtaja Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
– Työn muutos perinteisistä työsuhteista alustatalouteen, kevytyrittäjyyteen ja pakotettuun yrittäjyyteen näkyy siinä, että harmaata taloutta harjoittavat nyt yhä pienemmät toimijat. Yhden yksittäisen tapauksen taloudellinen vaikutus voi olla pieni, mutta tapaukset on silti tutkittava. Se vaatii viranomaisilta yhtä paljon voimavaroja tarkastuksina ja esitutkinnassa kuin suuret juttukokonaisuudet, Marttinen sanoo tiedotteessa.
Poliisi kirjasi rikosvahinkoa viime vuonna yhteensä 147 miljoonaa euroa. Talousrikoksiin liittyvää rikoshyötyä eli pakkokeinoin haltuun saatua omaisuutta poliisi kirjasi 24,5 miljoonaa euroa.