Pian Naton kartalla ei ole enää Ruotsin kokoista valkeaa läiskää – näin länsinaapurin jäsenyys hyödyttää Suomea
Ruotsin eteneminen kohti Nato-jäsenyyttä on helpotus myös Suomelle.
Naapurimaan liittyminen sotilasliittoon parantaa Suomen mahdollisuuksia saada apua kriisin aikana.
Suomen poliittisen johdon linja on ollut, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole täydellinen ennen kuin myös Ruotsi on jäsen, sanoo johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.
– Jos ajatellaan Suomen paikkaa Eurooopan strategisella kartalla ja sitä, miten Suomea konkreettisesti puolustettaisiin, tarvittaisiin siihen Ruotsin maa-aluetta. Kun Ruotsin Nato-jäsenyys viimein koittaa, se helpottaa Suomen asemoitumista Natoon ja konkreettisten suunnitelmien tekoa.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) on samaa mieltä: pian Naton kartalla ei enää ole Ruotsin kokoista valkeaa läiskää.
– Nyt saadaan Ruotsi mukaan ja päästään etenemään täysipainoisesti Naton puolustussuunnittelussa ja toiminnan organisoimisessa koko Pohjoismaiden osalta.
Pesun mukaan Naton jäsenenä Ruotsi on ennen kaikkea solmukohta, johon Nato voi nojautua Pohjois-Euroopan alueella, oli kyseessä sitten rauhan tai kriisin aika.
Tämän solmukohdan kautta liittokunta voi siirtää tai koota joukkoja, jos esimerkiksi Suomi joutuisi hätään.
– Muotoutuvassa Pohjois-Euroopan turvallisuuskokonaisuudessa Ruotsilla on tukijalan rooli suhteessa Venäjän naapurimaihin, joihin Suomikin lukeutuu.
Myös Kopra korostaa Ruotsin maantieteellistä sijaintia.
– Meille on tietysti tärkeää, että huolto toimii ja saamme materiaalia ulkomailta, jos jonkinlainen kriisi syntyy Venäjän ja Naton välillä ja ryhdytään tositoimiin. Silloin Ruotsi on tärkeä väylä ja kanava sen toimittamiseen.
Ruotsi tuo mukanaan korkeaa teknologiaa ja puolustusteollisuuden
Ruotsi tuo Natoon muitakin etuja: korkean teknologian osaamista ja puolustusteollisuuden.
Ruotsin puolustushaaroista vahvimpina pidetään ilmavoimia ja merivoimia. Ne ovat Suomenkin kannalta tärkeitä, vaikka myös maavoimien puolella tehdään kahdenvälistä yhteistyötä, Pesu sanoo.
Maavoimia Ruotsi ajoi alas kylmän sodan jälkeen.
Pesun mukaan nyt Ruotsi ottaa kuitenkin puolustuskykynsä vakavasti.
– Ruotsi on ilmoittanut, että se satsaa tulevaisuudessa entistä enemmän puolustukseen. Toki Ruotsin puolustus on vähän uudelleenrakentamisvaiheessa ja menetetyn puolustuskyvyn kehittäminen vie aikaa.
Kopra nostaa esiin Ruotsin meri- ja ilmavoimien suorituskyvyn.
– Heillä on hyvää kokemusta, osaamista ja kalustoa siihen liittyen. Varmastikin ensisijaisesti siihen liittyviä kyvykkyyksiä Ruotsi pystyy nopeiten tarjoamaan Naton tai liittomaan käyttöön.
Pesu arvioi, että Ruotsin toiminnassa tuskin tapahtuu dramaattisia muutoksia, kun Nato-jäsenyys sinetöidään.
– Monessa mielessä Ruotsi on ollut niin lähellä ja niin integroitunut Natoon kuin vain voi ilman jäsenyyttä.
Ruotsi on jo esimerkiksi linjannut, että se lähettää sotilaitaan Latviaan, kun jäsenyys toteutuu.
Kun Ruotsi liittyy Natoon, Suomi ja Ruotsi tulevat tekemään pitkälti samantyyppistä syvää yhteistyötä kuin tähänkin asti.
– Kahdenvälinen suhde syvenee varmasti jokaisella puolustushaaralla, Pesu sanoo.
Kopra uskoo, että Pohjoismaat jatkavat myös yhteistä puolustusyhteistyötä. Näin pystytään hyvin reagoimaan yllättäviin tilanteisiin.
Suomen eteneminen yksin Natoon tuskin jää kaihertamaan
Ruotsin odotellessa jäsenyyttään Suomi on saanut jo jalkaansa oveen väliin ja päättänyt esimerkiksi ensimmäisistä rauhan ajan tehtävistä.
Pesu uskoo, että Ruotsin pitkä odotusaika Naton porstuassa on ollut myös Suomen kannalta pääosin kielteistä.
Pientä etua Suomi on saattanut saada.
– Pehmeässä kilpailussa liittolaisten välillä esimerkiksi paikoista ja vaikutusvallasta Suomi on ehkä päässyt suotuisaan asemaan.
Pesu ei usko, että Suomen eteneminen Natoon lopulta yksin lupauksista huolimatta olisi jäänyt kaihertamaan ruotsalaisia. Suomessa valtionjohto pyrki varmistamaan, että säröä ei jää.
– Ruotsissa osoitettiin hyvää ymmärrystä ja urheiluhenkeä, että ei lähdetty kritisoimaan vaan ymmärrettiin Suomen hankalahko asema etulinjan maana.
Myöskään Kopra ei usko, että asia jää Ruotsissa hampaankoloon. Suomi on muistuttanut pitkin matkaa, että Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutuminen nopeasti on tärkeää.
– Jos joku harmittaa, niin tietysti se, että miksi Unkari vehtasi tämän asian kanssa tällä tavoin. Mutta nyt kun päätökset tehdään, toivon, että pulinat pois ja yhdessä eteenpäin.