Kokoomuksen ja perussuomalaisten pohjalle syntyvä porvarihallitus on todennäköisempi vaihtoehto kuin kokoomuksen ja SDP:n sinipuna, politiikan tutkija arvioi hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymykset luettuaan.
– Jos lähdemme siitä, että puolueet edustavat samaa kantaa kuin vaalikampanjassaan, sinipunan todenäköisyys on kyllä pienempi, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo Ylelle.
Porvarihallitukseen on kaavailtu myös RKP:ta ja kristillisdemokraatteja. Keskusta on kieltäytynyt jyrkästi mihinkään hallitukseen menosta.
Hallitusneuvottelijaksi valittu kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo jakoi eduskuntapuolueille tänään perjantaina 24 kysymystä vastattavaksi hallitusneuvottelujen pohjaksi.
Jokisipilä tulkitsee, että erityisen tärkeä kokoomukselle on listan toinen kysymys, jossa puolueilta kysytään, sitoutuvatko ne valtiovarainministeriön esittämään julkisen talouden sopeutustarpeeseen.
– Kysymyksen voi tulkita niin, että päästäkseen hallitukseen on tunnustettava valtiovarainministeriön arvio miljardiluokan sopeuttamistarpeesta. Tässä ollaan sen kiistelyn ytimessä, joka erotti SDP:n ja kokoomuksen vaalikampanjassa, Jokisipilä arvioi.
Kokoomus on puhunut kuuden miljardin euron sopeutustarpeesta ensi vaalikaudella, ja myös miljardileikkauksista.
Politiikan tutkija: Kysymykset tasoittavat kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyötä
Porvarihallituksen syntyminen vaatii, että kokoomus ja perussuomalaiset sovittavat yhteen erilaiset näkemyksensä erityisesti EU-politiikasta ja työperäisestä maahanmuutosta.
Kokoomuksen kysymyksiä on muotoiltu niin, että ne tasoittavat tietä kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyölle, politiikan tutkija arvioi.
Kysymyksissä ei esimerkiksi puhuta työperäisestä maahanmuutosta vaan ”kansainvälisestä rekrytoinnista”.
– Tämän voi tulkita niin, että kokoomus haluaa siirtää keskustelun toisenlaiselle, poliittisesti vähemmän herkälle maaperälle. Kansainvälisestä rekrytoinnista on helpompi lähteä keskustelemaan, Jokisipilä sanoo.
Perussuomalaiset ovat vastustaneet voimakkaasti sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa maahanmuuttajat joutuvat huonojen palkkojensa vuoksi turvautumaan sosiaaliturvaan.
EU-politiikan osalta perussuomalaiset pyrkivät jo ennen vaaleja poistamaan esteen hallitukselta kokoomuksen kanssa, kun puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että perussuomalaiset eivät nyt aja pitkän aikavälin tavoitettaan Suomen EU-erosta, koska suomalaiset eivät kannata sitä.
– Kokoomus tulee lukemaan erittäin tarkkaan perussuomalaisten vastauksen kysymykseen EU:sta, Jokisipilä sanoo.
Ei kysymyksiä ruotsin kielen asemasta
Jokisipilä kiinnittää huomiota myös siihen, että kokoomuksen kysymyksissä ei puhuta suoraan mitään ruotsin kielen asemasta.
Ruotsin asema voisi nousta perussuomalaisten ja RKP:n hallitustyön esteeksi, koska perussuomalaiset on esittänyt esimerkiksi pakollisten ruotsin kielten opintojen poistamista kouluista.
Jokisipilä arvioi, että jos kokoomus ja perussuomalaiset löytävät yhteisen sävelen, RKP:n on sen jälkeen vaikea kieltäytyä hallituskutsusta.
– Olisi kova temppu lähteä tätä kaatamaan. RKP:n on vaikea myydä sitä omilleen, että hukattaisiin mahdollisuus tehdä oikeistolaista, omanlaista talouspolitiikkaa.
Luontokysymykset Orpon listan loppupäässä
Orpon kysymyslista on pitkä ja laaja-alainen. Politiikan tutkijan mukaan sillä saadaan esiin puolueiden eroja ja rakennetaan samalla jo hallitusohjelmaa.
Porvarihallituksen puolesta puhuu Jokisipilän mukaan myös se, että nykyisessä hallituksessa olleet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto esittivät tuoreeltaan arvostelua kokoomuksen kysymyksille.
Nykyiset hallituspuolueet kritisoivat muun muassa sitä, että Orpon kysymyksissä ei mainittu hiilineutraalisuuden osalta tavoitevuotta 2035.
Jokisipilä ei usko, että kokoomus olisi tässä kuitenkaan antanut periksi perussuomalaisten vaatimukselle pidentää tavoiteaikaa.
Tutkija näkee kuitenkin jonkinlaisen signaalin siinä, että ilmastonmuutosta ja luontokatoa koskevat kysymykset ovat Orpon listan loppupuolella, toisin kuin Antti Rinteen (sd.) muodostaessa hallitusta neljä vuotta sitten.
– Kyllä tässä sellaista hallituspohjaa haetaan, jolla julkisen talouden tasapainottaminen parhaiten onnistuu, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä summaa.
Miksi Orpo hakee tukea oppositiolta?
Orpo esitti myös kysymyksen, ovatko puolueet valmiita tukemaan hallitusta sen ulkopuolelta.
Tätä kysymystä tulkittiin tuoreeltaan myös niin, että Orpo petaa jo mahdollista vähemmistöhallitusta. Politiikan tutkija Jokisipilä ei pidä sitä kuitenkaan todennäköisenä.
Jokisipilä arvioi, että Orpo voi ajatella myös sellaista tilannetta, jossa hallituspuolueiden näkemykset menevät niin pahasti ristiin, että jonkin lain hyväksymiseksi tarvittaisiin opposition tukea.
Tällainen tilanne voisi Jokisipilän mukaan syntyä esimerkiksi EU- tai talouspolitiikassa.