Presidentti Niinistö pitää viimeisen uudenvuodenpuheensa – katso videoilta, miten sävy Venäjää kohtaan muuttui
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö istahtaa ensi maanantaina kielokimpun viereen työpöytänsä äärelle pitämään kahdennentoista ja viimeisen uudenvuodenpuheensa Suomen kansalle.
Vuonna 2020 presidentin uudenvuodenpuhe sai modernimman ja rennomman ilmeen. Niinistö ryhtyi puhuttelemaan kansaa istuen kameraan nähden hieman sivuttain, kun aiemmin kasvot olivat olleet kohtisuoraan katsojaan.
Albert Edelfeltin maalaus Nyländska Jaktklubbenin soutusatama Helsingissä sai jäädä puheen taustalta pois. Samoin työpöydällä lepäävä presidentin lippu vaakunoineen ja vapaudenristeineen.
Vuodet ovat jättäneet jälkensä myös itse presidenttiin. Hiukset ovat harmaantuneet ja kasvoihin on ilmestynyt uusia uurteita.
2013: ”Työ ei ole enää entisessä arvossaan”
Presidentinlinnan peruskorjauksen vuoksi Niinistö piti ensimmäisen uudenvuodenpuheen presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä.
Vallassa oli Jyrki Kataisen (kok.) sateenkaarihallitus, jota Niinistö kehotti rohkeisiin päätöksiin velkaantumisen taittamiseksi. Työmarkkinajärjestöiltä hän toivoi sopua riitelyn sijasta.
Presidentti Tarja Halonen oli jättänyt uskonnolliset viittaukset omasta puheestaan pois, mutta Niinistö palasi presidentti Martti Ahtisaaren linjalle toivottaessaan puheensa päätteeksi kansalle Jumalan siunausta.
2014: Europarlamenttivaalit lähestyvät
Niinistön kausi oli vuoden 2014 alussa lähtenyt kunnolla vauhtiin.
Puhe alkoi suurilla kysymyksillä vallan uusjaosta, maailman konflikteista sekä ruoan, veden ja raaka-aineiden riittävyydestä.
Keväällä 2014 järjestettäisiin myös europarlamenttivaalit. EU kamppaili eurokriisin kourissa, ja sen aikana usea euroalueen maa joutui hakemaan rahoitustukea muilta.
Kriisistä olisi Niinistön mukaan selvitty paremmin, jos kaikki maat olisivat pitäneet sopimuksista kiinni.
2015: Keskusteluyhteys Venäjälle säilytetään tiiviinä
Venäjä miehitti Krimin vuoden 2014 alkupuolella, minkä Suomi tuomitsi muiden EU-maiden kanssa yksiselitteisesti.
Niinistön mukaan keskusteluyhteys itään säilytetään kaikesta huolimatta tiiviinä ja yhteistyötä jatketaan mahdollisuuksien rajoissa.
Niinistön mukaan oli myös selvää, että Suomen on aina mahdollista hakea halutessaan Naton jäsenyyttä.
Vuoden 2015 alussa kolkuttelivat myös kevään eduskuntavaalit ja presidentti vaati puheessaan talouden peruskorjausta.
2016: Naiivi maahanmuuttopolitiikka tuli tiensä päähän
Vuonna 2015 Suomeen alkoi saapua kuukausitasolla tuhansia turvapakanhakijoita muun muassa Irakista ja Afganistanista.
Niinistö puhui naiivin maahanmuuttopolitiikan vaaroista, mutta tuomitsi jyrkästi vastaanottokeskuksiin suunnatut polttopulloiskut.
– Olen ymmärtänyt Suomen hallituksen ratkaisut niin, että haluamme turvata voimavarat suurimmassa hädässä olevien auttamiseen. Silloin apua riittää vain vainon vuoksi tuleville.
Niinistön mukaan sanonta maassa maan tavalla ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan.
2017: Huoli etupiiripolitiikasta kasvaa
Vuoden 2017 alussa maailma sulatteli Donald Trumpin voittoa edellisvuoden lopulla järjestetyissä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
Niinistö esitti huolen etupiiripolitiikan paluusta ja totesi, että EU on menettänyt asemiaan kansainvälisessä politiikassa.
– EU ei voi olla poissa niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta järjestetään.
2018: ”Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys”
Vuoden 2018 alussa Suomella oli takanaan itsenäisyyden juhlavuosi ja edessään sadan vuoden takaisen sisällissodan muistovuosi.
Sodan arvet eivät Niinistön mielestä olleet vieläkään täysin parantuneet, ja hän kehottikin käsittelemään kipeitä asioita.
Niinistö otti puheessaan myös kantaa ilmastonmuutokseen, joka ei hänen mukaansa ole mielipidekysymys vaan todellinen uhka.
– Monille meistä ymmärrys siitä on tullut myöhään ja olisi tullut vielä myöhemmin ilman niitä ihmisiä, jotka herätystä ovat soittaneet. Hyvä kun herättivät!
2019: Keltaliivit valtaavat kadut Ranskassa
Niinistö haki ja sai kansalta vuonna 2018 jatkokauden presidenttiydelleen.
Edellisen vuoden lopulla Ranskan kadut olivat täyttyneet sadoista tuhansista mielenosoittajista, jotka olivat tyytymättömiä presidentti Emmanuel Macronin politiikkaan.
– Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin. Demokratiassa ei niille ole sijaa, Niinistö sanoi.
2020: ”Me pystymme parempaan”
2020 alussa takana oli sisäpoliittisen myllerryksen vuosi ja Suomen pääministeri vaihtui kolmesti.
Niinistö toivoikin työrauhaa poliittisen draaman tilalle ja vetosi sen puolesta, että hallitukset toimisivat yhteistyössä, yhdessä vastuuta ottaen.
Presidentti otti myös kantaa puhekulttuurin puolesta ja varoitti puheisiin hiipivästä vihan kulttuurista.
– Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä. Me pystymme parempaan.
2021: Niinistö vaatii tiukempia terrorismilakeja
Vuoden 2021 valjetessa koronapandemiaa oli takana vuosi, eikä loppua ollut näköpiirissä. Niinistö muistutti, että Suomi oli selvinnyt viruksesta hyvin moniin muihin maihin verrattuna.
Joulun alla Suomi toi Syyriasta al-Holin vankileiriltä kotimaahan suomalaisia, joista osan nähtiin voivan olla vaaraksi Suomen turvallisuudelle.
Niinistö viittasi epäsuorasti palaajiin puhuessaan vaikeasta tasapainottelusta yksilön ja koko kansan turvallisuuden välillä.
2022: Niinistö vastaa Putinin Nato-vaatimuksiin
Vuoden 2022 puheessaan Niinistö vastasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin hiljattain esittämiin vaatimuksiin, joiden mukaan Nato ei saisi enää laajentua itään.
Hänen mukaansa etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle ja Suomelle on vahvistettu, että Naton avoimien ovien politiikka on edelleen voimassa.
2023: Niinistö vertaa Putinia Staliniin
Vuoden 2022 helmikuussa tapahtui pelätty, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomi haki Naton jäsenyyttä vielä samana keväänä.
Niinistö vertasi puheessaan Ukrainan sotaa talvisotaan sekä Putinia neuvostojohtaja Josif Staliniin. Molemmat arvioivat hänen mukaansa väärin, miten nopeasti naapurimaan voi kukistaa.
Tällä puolella itärajaa oli Niinistön mukaan mahdotonta edes kuvitella, että jonkun kansakunnan mieleen tulisi aloittaa sotiminen.
– Ero on fundamentaalinen, sillä viime kädessä kyse on ihmisyyden ja elämän kunnioittamisesta.