Presidentti Tarja Halonen suhtautui optimistisesti Venäjään presidenttikaudellaan – näin hän perustelee silloista näkemystään
– Se, miksi olin hyvin positiivinen, ja mielestäni ihan aiheesta, oli se, että Venäjä liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1996, presidentti Tarja Halonen sanoo.
Venäjä hyväksyi tuolloin neuvoston periaatteet demokratiasta, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta. Halosen mukaan hän ei ollut uskaltanut odottaa Venäjältä niin nopeaa kehitystä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
– Tässä mielessä optimistisuus, että he myöskin pysyisivät siinä, oli täysin aiheellista, Halonen toteaa.
Hänen mukaansa Venäjän toimet ovat poikenneet periaatteista.
– Nyt Venäjä ei ole enää Euroopan neuvoston jäsen ja keskustelut esimerkiksi kuolemanrangaistuksista ovat jo alkaneet.
Halonen ei suostu kommentoimaan, onko Venäjän presidentti Vladimir Putin muuttunut Halosen presidenttiajoista. Halonen oli presidenttinä vuosina 2000–2012.
– Meillä on presidenttinä jo yli 10 vuotta ollut presidentti Niinistö, hän varmaan vastaa tarvittaessa näihin kysymyksiin, mutta sanoisin, että paljon on vettä virrannut.
Halonen ei halua myöskään puhua siitä, millaisia tunteita Putinin toiminta tällä hetkellä herättää.
– Ei entisen presidentin kannata analysoida muiden maiden johtajien luonteenpiirteitä, ominaisuuksia tai toimintaa. Sen olen sanonut, että hyökkäys Ukrainaan oli väärin, se on kansainvälisten sääntöjen vastaista ja se tuottaa tavattomasti tuhoa.
”Venäjän eristäminen voi johtaa mihin vain”
Venäjän aloittaman Ukrainan sodan jälkeen Venäjälle on asetettu lisää laajoja pakotteita, jotka ovat eristäneet Venäjää muusta maailmasta. Halosen mukaan Venäjän eristäminen voi johtaa ennalta arvaamattomiin tapahtumiin.
– Pidimme Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen erittäin tärkeänä, että Venäjää ei eristetä, Halonen huomauttaa.
– Se oli Euroopan unionin mielipide, se oli myöskin USA:n mielipide, se oli yleinen mielipide. Olen edelleen sitä mieltä, että eristäminen voi olla vain väliaikaista.
Halosen mukaan kyse on erityisesti siitä, kuinka eristäminen päättyy, kuinka siitä tilanteesta päästään pois.
– Nyt se ei ole ajankohtaista millään neuvottelutasolla, koska pyritään siihen, että muutos tulisi nopeasti, Halonen toteaa.
”Suomen yhteinen näkemys oli, että ei liitytä Natoon”
Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua liittyivät sotilasliitto Natoon vuonna 2004. Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, tekikö Suomi virheen, kun ei liittynyt Natoon tuolloin. Halonen perustelee silloista kielteistä kantaansa yhteisellä näkemyksellä.
– Meidän kantamme oli silloin, ei pelkästään minun, vaan meidän ja suomalaisten kantamme, että ei liitytä, Halonen toteaa.
Halosen mukaan Baltian maat olivat tuolloin erilaisessa asemassa. Pienet maat olivat olleet osa Neuvostoliittoa ja Halosen mukaan niiden oli vaikea rakentaa uskottavaa puolustusta itsekseen.
– Kolmanneksi ne olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään, Halonen toteaa.
Suomen tämän hetkiseen Nato-kysymykseen Halonen ei halua ottaa suoraan kantaa.
– Varmasti meidän valtionjohtomme on perehtynyt ja perehtyy niihin (Naton säädöksiin) riittävällä tavalla sen jälkeen, kun tiedetään suomalaisten mielipide.
Lue Ylen päivittyvää Ukrainaseurantaa täältä.