Riikka Purra väitti raportin osoittaneen, että maahanmuutto laskee palkkoja jopa 20 prosenttia – nyt puhuu raportin laatinut tutkija

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen ei allekirjoita perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran tuoreita väitteitä maahanmuutosta.

Purran mukaan Suomi ei ole onnistunut saamaan sellaista maahanmuuttoa, josta on taloudellista hyötyä, mutta vastaanottaa paljon sellaista, josta on taloudellista haittaa.

– Meillä on maahanmuuttajien työllisyysaste jo nyt 60 prosenttia. Suurin osa heistä on työssä. Joten tämä väite vaikuttaa aika absurdilta, Valkonen sanoo.

Purran linja maahanmuutosta keräsi hiljattain kritiikkiä myös yritysjohtajilta.

Etlan tänään perjantaina julkaistun raportin mukaan maahanmuuton tulisi liki kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan Suomessa vakautumaan. Tämä tarkoittaisi noin 44 000 ihmisen maahanmuuttoa vuodessa, kun vastaava luku on tällä hetkellä 15 000.

– Meillä on työvoimapulaa lähes kaikissa ammattiryhmissä. Eli kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan, Valkonen sanoo.

– Jos meillä pysyy nykyinen matala syntyvyys ja kohtuullisen matala maahanmuutto, niin meillä puuttuu työelämästä työikäisten määrästä noin viidennes viidenkymmenen vuoden päästä.

”Peruspalvelumme perustuvat maahanmuuttajien varaan”

Perussuomalaisten mukaan Suomen ei tulisi sallia työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta, ellei kyse ole koulutetuista henkilöistä korkean lisäarvon työpaikkoihin. Työluvan edellytyksenä olisi puolueen mukaan oltava Suomen mediaanipalkkaa vastaavat ansiot.

Purran mukaan perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomeen saapuu koulutettuja ihmisiä tekemään töitä.

– Sen sijaan EU:n ulkopuolelta, pääasiassa kehittyvistä maista saapuvaa halpamaahanmuuttoa me emme kannata. Monestakaan syystä, ja yksi on taloudellinen, Purra sanoo.

Purran mukaan Suomen tulisi kyetä pisteyttämään maahanmuuttajia, ja tehdä sosiaaliturvasta riittävän velvoittava.

Kuuntele Ruben Stillerin podcastin jakso ”Maahanmuuttokeskustelun myytit”, joka julkaistiin 16. joulukuuta 2022:

Etlan raportissa todetaan, että heikosti koulutettujen maahanmuuttajien vaikutukset julkiseen talouteen ovat vähemmän positiiviset kuin korkeasti koulutettujen, sillä he kuluttavat useammin julkisia varoja enemmän kuin tuottavat verovaroja.

Valkosen mukaan matalasti koulutetusta maahanmuutosta on kuitenkin hyötyä talouskasvulle, toisin kuin Purra väittää.

– Meidän peruspalvelumme perustuvat aika paljon maahanmuuttajien varaan. Jotta kantasuomalaiset voivat tehdä erilaisia tehtäviä, me tarvitsemme myös matalasti koulutettua maahanmuuttoa, hän perustelee.

Väite maahanmuuton vaikutuksesta palkkoihin perätön

Valkonen puuttuu myös Purran väitteisiin, joiden mukaan Etlan mallinnos perustuisi siihen, että pitkällä aikavälillä suomalaisten reaalipalkat laskevat jopa 20 prosenttia maahanmuuton seurauksena.

– Olisiko tämä kannattanut edes mainita tutkielman tiivistelmässä tai tiedotteessa, Purra ihmettelee Twitterissä (siirryt toiseen palveluun).

Valkosen mukaan kyse ei ole siitä, että palkat laskevat, vaan niiden nousu hidastuu.

Etlan raportissa verrataan kahta tulevaisuudenkuvaa, joista peruslaskelmassa nettomaahanmuutto on 15 000 henkeä vuodessa ja vaihtoehdossa 44 000 henkeä vuodessa.

Perusväestöennusteessa talous kasvaa kohtuullista vauhtia, ja Suomen elintaso on ensi vuosisadan vaihteessa melkein kolminkertainen nykyiseen verrattuna.

– Siihen vaihtoehtoon nähden se, että on mahdollisesti 20 prosenttia pienempi palkka ei tarkoita, että palkat olisivat laskemassa. Kyse on vain siitä, että kasvun vauhdista jää jokin osa pois, Valkonen sanoo.

Samanlainen ilmiö olisi hänen mukaansa aiheutunut mistä tahansa suuresta työvoiman muutoksesta, kuten syntyvyyden kasvusta tai työttömyyden poistumisesta.

– Jos työvoiman määrä kasvaa nopeasti ja paljon kansantaloudessa, niin palkkojen nousulla on taipumus hidastua riippumatta siitä johtuuko kasvu maahanmuutosta, syntyvyydestä, tai työttömyyden vähenemisestä.

Suomella on parannettavaa työntekijöiden houkuttelussa

Peliyhtiö Supercellin yhteiskuntasuhdejohtajan Markku Ignatiuksen mukaan huippuosaajista käydään maailmalla äärimmäisen kovaa kilpailua, ja myös Suomella on hänen mielestään parantamisen varaa tekijöiden houkuttelussa maahan.

– Jos haluat kilpailla maailman parhaiden kanssa, niin pitää olla maailman parhaat tekijät. Se ei katso passin kantta, vaan osaamista, Ignatius sanoo. Hänen mukaansa työperäinen maahanmuutto on yhtiölle kohtalon kysymys.

Supercellin leivissä työskentelevistä 40 prosenttia on kotoisin muualta kuin Suomesta. Työntekijät tulevat neljästäkymmenestä eri maasta ympäri maailmaa.

Katso myös Jaakko Keson dokumentti ”Miksi Suomen maahanmuuttopolitiikka ei toimi?”, joka julkaistiin 2. heinäkuuta 2022:

Maahanmuuttoon liittyvissä prosesseissa on Ignatiuksen mukaan tapahtunut viime vuosina paljon edistystä. Esimerkiksi oleskeluluvan hakeminen on takavuosiin verrattuna varsin jouhevaa.

– Erityisasiantuntijan lupahakemus käsitellään keskimäärin yhdeksässä päivässä, kun vielä 2019 sitä sai odottaa puolikin vuotta.

Työluvan saamisen jälkeenkin henkilön tulee kuitenkin asioida lukuisten eri virastojen luukulla ennen niinkin yksinkertaista asiaa kuin pankkitilin perustamista. Myös englanninkielisiä koulupaikkoja on Helsingissä rajallinen määrä.

– Rekrytointi voi helposti kaatua siihen vaiheeseen, jos kandidaatti kysyy, että onko taattu, että lapsi pääsee kouluun.

Mutta näkee Ignatius Suomessa myös paljon asioita, jotka vetävät puoleensa.

– Meillä on toimiva yhteiskunta. Peruskoulu on vielä hyvässä maineessa. Työn ja vapaa-ajan suhde on mukava. Kyllä meillä on vetovoimatekijöitä, mutta kilpailu on äärimmäisen kovaa ja parannettavaa on.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 4.2. kello 23:een saakka.