Sairaanhoitaja Janina Rosenqvist sai työnantajaltaan kiitokseksi banaanin – some täyttyy turhautuneiden hoitajien kertomuksista
Viime perjantaina alkanut 25 000 hoitajan lakko näkyy perinteisten, sairaaloiden edustalla päivystävien lakkovahtien lisäksi erityisesti sosiaalisessa mediassa. Siellä hoitajien huonot kokemukset työelämästä leviävät nyt kulovalkean tavoin.
Espoolainen sairaanhoitaja Janina Rosenqvist ei ollut uskoa silmiään, kun hän pari vuotta sitten sai kiitokseksi joustamisesta ja venymisestä työnantajaltaan banaanin.
– Se on jännä, että meidän työmme nähdään niin tärkeänä, että sitä ei voi jättää tekemättä. Silti se ei ole niin tärkeää, että siitä oltaisiin valmiita maksamaan. Banaani ei riitä motivoimaan, toteaa Rosenqvist.
Rosenqvist on tehnyt koko uransa töitä vastasyntyneiden parissa ja työskentelee nyt vastasyntyneiden teho-osastolla Helsingissä. Hän on seurannut lakkokeskustelua kotoa, jossa on parhaillaan hoitovapaalla ja valmistautuu samalla lääketieteellisen pääsykokeisiin.
– Lehtien palstoilta on saanut lukea paljon kritiikkiä, kuinka me nyt vaarannamme potilaita lakkoilemalla. Hoitajan näkökulmasta tämä kuulostaa vähän tekopyhältä. Osastoilla on jo pitkään tehty töitä pienellä miehityksellä ja potilasturvallisuus vaarantuu silloinkin, sanoo Rosenqvist.
Nyt hoitajien ääni kuuluu somen kautta
Janina Rosenqvist näkee, että nyt olisi mahdollisuus muutokseen, jolla alan tulevaisuus voitaisiin pelastaa. Hänen mukaansa alalle ei enää hakeuduta, koska kiire ja huono palkka eivät houkuttele. Hän kertoo, että hoitajapula on alkanut näkyä jopa vetovoimaisella teho-osastolla.
– Edelliseen lakkoon verrattuna itse hoitajien ääni on tullut nyt sosiaalisen median avulla eri tavalla esille. Haluan uskoa, että kun nämä ongelmat tiedostetaan, niitä voidaan lähteä myös korjaamaan.
Rosenqvist on itsekin jakanut sosiaalisessa mediassa lakkoon liittyviä postauksia.
Toimittaja, somevaikuttaja Maria Veitola kysyi Instagram-tilillään 190 000 seuraajaltaan kokemuksia hoitoalan työstä ja sai tuhansia vastauksia.
Veitolan mukaan kaiken keskiössä on työvoimapula, ja hoitajien on lähes mahdotonta voida hyvin. Hänen mukaansa tätä voisi jo kutsua hoitoalan #metoo:ksi.
Veitola tallentaa viestejä Instagram-profiilinsa kohokohtiin kaikkien luettavaksi.
Janina Rosenqvist on ihmetellyt sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreiden ulostuloja lakon aikana liittyen potilasturvallisuuteen.
– Herää kysymys, tietävätkö he oikeasti, mitä se työ on ollut tähän asti ihan normiarjessa. Jos eivät tiedä, niin nyt olisi kyllä korkea aika ottaa siitä selvää. Mielestäni nyt pelataan aika likaista peliä ja unohdetaan se todellisuus, jossa on eletty jo vuosia.
Rosenqvist on kuullut kollegoiltaan, että lakon aikana yövuoroon on ollut jopa mukavampi tulla, koska suojelutyön nojalla siellä on kerrankin takuuvarmasti minimimäärä hoitajia paikalla.
Rosenqvist pelkää, että jos työolot ja palkka eivät muutu, on edessä hoitajien joukkopako alalta. Hän itse rakastaa hoitajan työtä, mutta haluaa myös toteuttaa nuoruuden haaveen lääkärin ammatista.
Palkka nousi 80 euroa, kun hoitaja opetteli pistämään silmän sisälle
Kaihihoitaja Pirjo Kokkonen kouluttautui alkuvuonna 2018 antamaan potilaille pistoksia silmän sisälle lasiaiseen. Suurin osa hänen potilaistaan sairastaa kostean silmänpohjan ikärappeumaa eikä tämä vaiva ole ainakaan vähenemässä ikääntyvässä Suomessa.
Näitä silmänsisäisiä pistoksia antoivat ennen vain lääkärit, mutta sairaanhoitajien jatkokoulutuksen avulla myös Kokkosen työpaikalla Kuopion yliopistollisen sairaalan silmätautien poliklinikalla lääkärit pystyivät keskittymään muuhun ja hoitamaan useampia potilaita.
Kahden kuukauden jatkokoulutuksesta ja vastuullisesta työstään Kokkonen sai kuitenkin vain vähän yli 80 euron korotuksen kuukausipalkkaansa. Kuukausipalkka nousi 2 586 euroon, jossa oli uutta henkilökohtaista lisää 2,46 euroa.
Hän kirjoitti Facebook-päivityksessään viime sunnuntaina, ettei ole vieläkään toipunut neljän vuoden takaisesta järkytyksestään. Hänen julkista päivitystään on jaettu jo yli tuhat kertaa, ja hän on saanut valtavasti kannustusta.
– Sain kirjekuoressa 2-sivuisen päätöksen, jossa minulle myönnettiin 2,46 euroa kuukaudessa henkilökohtaista lisää! Luulin ensin sitä virheeksi. Lopulta lähinnä vitsiksi. Huonoksi vitsiksi! Kokkonen kirjoitti.
Asiaa selvitettiin pääluottamusmiehen kautta, mutta uudesta työtehtävästä ja jatkokoulutuksesta ei maksettu enempää, koska Kokkosella oli jo vuonna 2011 myönnetty 70 euron henkilökohtainen lisä. Kokkosen mukaan osa pistoshoitokoulutukseen osallistuneista hoitajista sai 150 euroa lisäpalkkaa, ja tästä jäi epäreilu olo.
Kuopion yliopistollisesta sairaalasta vastattiin Ylelle, että yksittäisen työntekijän palkkatietoja ei voi kommentoida julkisuudessa.
– Potilas on minulle numero yksi, mutta tuosta tuli tappiomieliala ja uupumus. Samalla halusin tehdä uuden työn mahdollisimman hyvin potilasmäärän kasvaessa ja turvata potilaiden hoidon, mutta sairastuin itse vakavasti, Kokkonen kertoo Ylelle.
Kokkonen joutui lopulta jäämään sairauslomalle työuupumuksen vuoksi.
– Kollega sanoi päivystyksessä sänkyni vieressä, että muista Pirjo, sulla on yksi elämä. Myös kardiologi sanoi vakavasti, että jos työolot eivät parane, kannattaa miettiä töitä yksityisellä puolella. Ne sanat jäivät mieleen.
Kokkonen kuitenkin palasi sairausloman jälkeen samaan työhön julkiseen terveydenhoitoon, jossa hän näkee paljon hyvääkin. Hänelle tarjottiin myös osa-aikaisuutta, mutta siihen hän ei pienemmän palkan takia voinut suostua.
”Ihminen ei ole kone, minulla keho teki stopin”
Kokkosen mukaan hoitajalakon taustalla on rahaan liittyvien pettymysten lisäksi huonoa johtamista ja työntekijäpula.
– Ihminen ei ole kone. En halua vaihtaa alaa, mutta kun voimat loppuvat, ne loppuvat. Minulla keho teki stopin, Kokkonen sanoo.
– Itse arvostan saamaani apua ja haluan antaa apua muillekin. En tee sitä huonommin sen takia, että en saa siitä riittävästi palkkaa, mutta huono palkka vaikuttaa tietenkin mielialaan.
Palkansaajajärjestöt hylkäsivät maaliskuun lopussa valtakunnansovittelijan sovintoesityksen kunta-alan työriidassa, ja 25 000 hoitajan lakko alkoi viime perjantaina.
– Itse en paljon seuraa uutisointia tavallaan suojellakseni itseäni, mutta rahaa valtiolla varmasti on. Se on vain kysymys, mihin sitä päätetään laittaa.
Yhden asian rivihoitaja näkee kirkkaasti: julkinen terveydenhoito joutuu kriisiin, jos hoitajat eivät saa lisää palkkaa.
– Kyllä! Alalta lähtee koko ajan porukkaa, se on helppo yhteenlasku, myös kaihihoitaja Pirjo Kokkonen sanoo.
Voit keskustella aiheesta uutisen alapuolella huomisiltaan kello 23:een saakka.
Lue myös: