Israel suunnittelee ottavansa noin 60 miljardia dollaria velkaa, jäädyttävänsä julkisen hallinnon rekrytoinnit sekä nostavansa veroja tänä vuonna. Toimet tehdään, jotta maa voi lisätä merkittävästi puolustusmenojaan ja tukea sotatoimia Gazassa, kertoi israelilainen talouslähde Financial Timesille (FT)
Lokakuun alusta asti jatkunut konflikti Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä on ollut kova isku Israelin taloudelle, joka laski viime vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 20 prosentilla edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Suurin kuluerä Israelille on ollut hallituksen päätös mobilisoida 300000 reserviläistä, joka vähensi etenkin maan yksityistä kulutusta. Myös 150000 palestiinalaiselta työntekijältä on evätty pääsy Israeliin Länsirannan kautta.
FT:n haastatteleman Israelin valtiovarainministerin pääkirjanpitäjän Yali Rothenbergin mukaan maan talous alkaa toipua, kun reserviläisiä kotiutetaan ja kotimainen kulutus lähtee kasvuun. Rothenbergin mukaan viidennes – eli noin 60000 – mobilisoiduista reserviläisistä jatkaa edelleen palvelustaan. Määrän odotetaan laskevan noin 30000-40000 tasolle maaliskuun loppuun mennessä, Rothenberg kertoi.
Äärijärjestö Hamas aloitti yllätyshyökkäyksen Israeliin 7. lokakuuta. Hyökkäyksessä kuoli Israelin viranomaisten mukaan välittömästi noin 1200 ihmistä.
Palestiinan terveysministeriön mukaan yli 29000 palestiinalaista on kuollut sodan aikana. Lisäksi laajoja alueita Gazan kaistalla on tuhoutunut ja yli 85 prosenttia Gazan 2,3-miljoonaisesta väestöstä on paennut kodeistaan.
Tuhansien reserviläisten kotiuttamisesta huolimatta Israel on sanonut, että se aikoo turvallisuuteensa vedoten säilyttää läsnäolonsa Gazassa myös lähitulevaisuudessa. Pääministeri Benjamin Netanjahun toimisto julkaisi perjantaina sodanjälkeisen Gazan suunnitelman, jonka mukaan Israel ylläpitää huomattavaa turvapuskuria alueella.
Huolta on myös aiheuttanut, että lähes päivittäiset yhteenotot Libanonin ja Israelin rajalla libanonilaisen Hizbollah-järjestön ja Israelin joukkojen välillä laajentuvat täysimittaiseksi konfliktiksi.
Israelin hallitus aikoo nostaa puolustusmenojaan tänä vuonna 55 miljardia sekeliä (noin 15 miljardia dollaria), mikä on 85 prosentin lisäys sotaa edeltävään puolustusbudjettiin. Se nostaisi puolustusmenot noin 20 prosenttiin valtion tämän vuoden budjetista.
Tasapainottaakseen budjettia hallitus aikoo nostaa muun muassa arvonlisäveroa, tupakkaveroa ja pankkitoiminnan veroja, jäädyttää valtion palkkaukset ja lykätä julkisen sektorin palkankorotukset.
Israelin hallitus ennustaa tälle vuodelle 6,6 prosentin budjettialijäämää suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Bkt:n ennakoidaan laskevan 1,6 prosenttia tänä vuonna.
Sodan alkamisen jälkeen Israel on myös joutunut ottamaan runsaasti velkaa. Viime vuonna Israelin velkasuhde bkt:hen suhteutettuna nousi 62 prosenttiin, jonka ennakoidaan tämän vuoden aikana nousevan 5-6 prosenttiyksiköllä.