Suomen ykkösvirkamiesten terveiset seuraaville hallituksille: Nämä 5 haastetta on ratkaistava kahden seuraavan vaalikauden aikana
Ministeriöiden kansliapäälliköt ovat laatineet yhteisen virkamiesnäkemyksen kevään vaalikeskustelujen ja seuraavan hallitusohjelman valmistelun pohjaksi.
Maanantaina julkistetussa raportissa ministeriöitä johtavat kansliapäälliköt ovat hahmotelleet työlistaa tulevalle hallitukselle. Kansliapäälliköiden listaamat haasteet eivät ole ratkaistavissa yhden vaalikauden aikana, vaan tekemistä riittää seuraavallekin hallitukselle.
Kansliapäälliköiden mukaan tarkoituksena on antaa eväitä vaalikeskusteluihin ja hallitusneuvottelujen pohjaksi.
Yle käy läpi raportissa esitetyt keskeiset haasteet alla.
1. Vihreän siirtymän edistäminen
Kansliapäälliköiden mukaan Suomessa on panostettava vihreään siirtymään. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti talouskasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.
Siirtymään tarvitaan kaikkialla maailmassa historiallisen suuria investointeja, mikä nähdään mahdollisuudeksi suomalaisille yrityksille.
Lisäksi kansliapäälliköiden mukaan Suomen on ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni sekä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta että sitoumuksista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.
2. Julkisen talouden tasapainottaminen
Kansliapäälliköt toistavat valtiovarainministeriön jo aiemmin esittämän vaatimuksen julkisen talouden tasapainottamisesta kahden seuraavan vaalikauden aikana.
Kasvua vahvistavat toimet näkyvät vasta pitkällä aikavälillä, minkä takia lyhyellä aikavälillä taloutta on sopeutettava verotuksen, menoleikkausten ja erilaisten maksujen avulla.
Leikkausten ajoitus ja kohdentuminen on kansliapäälliköiden mukaan harkittava huolellisesti.
3. Oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen
Julkisen talouden tasapainottamisessa ja vihreän siirtymän edistämisessä on pidettävä kansliapäälliköiden mukaan huolta siitä, ettei heikoimmassa asemassa olevien tilanne menisi entistä huonompaan suuntaan.
Eriarvoisuuden vähentämistä pidetään raportissa tärkeänä muun muassa toimivan demokratian sekä yhteiskunnallisen luottamuksen takia.
4. Talouskasvun edellytyksien vahvistaminen
Suomen talouskasvu on ollut vaisua jo 15 vuoden ajan. Kansliapäälliköiden mukaan Suomen tulisi tavoitella kunnianhimoista 2–3 prosentin talouskasvua ennusteiden lupaaman noin 1,5 prosentin kasvun sijaan.
Keinoina tähän esitetään tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuuden kasvattamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämistä ja työperäisen maahanmuuton määrän kaksinkertaistamista nykyisestä.
Lisäksi tulisi tavoitella 80 prosentin työllisyysastetta pitkällä aikavälillä.
5. Turvallisuudesta ja kriisinkestävyydestä huolehtiminen
Seuraavilla hallituksilla on edessään myös työ Suomen puolustuksen integroimisessa osaksi Naton yhteistä puolustusta. Se tulee edellyttämään päätöksiä muun muassa puolustuksen resurssien lisäämiseksi.
Lisäksi Suomen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä on kansliapäälliköiden mukaan vahvistettava kehittämällä varautumista ja valmiutta. Tämän tarvetta ovat kuluneella kaudella korostaneet koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota.
Lisää aiheesta: