Supon päälliköksi nousee perussuomalainen, mutta sisäministerin mukaan nimitys ei ollut poliittinen
Kukin puolue on nimittänyt omaa puoluetta lähellä olevia suosikkejaan korkeisiin virkoihin vaikka on arvostellut muita poliittisista virkanimityksistä.
Suojelupoliisin päälliköksi nousee Juha Martelius, jolla on perussuomalaisten jäsenkirja ja joka on parhaillaaan perussuomalaisten ministerien valtiosihteerinä. Hänen nimitystään esitti hallitukselle sisäministeri Mari Rantanen (ps.)
Ylen haastattelussa sisäministeri Mari Rantanen sanoo, ettei Marteliuksen valinta ollut poliittinen, sillä tällä oli monipuolinen kokemus kansallisesta turvallisuudesta ja myös Supo-taustaa.
– Kun katsoo Marteliuksen cv:tä, voi huomata, että hän olisi ilman valtiosihteeriyttäkin ollut erinomaisen hyvä ehdokas.
– En minä pidä tätä poliittisena virkanimityksenä sinänsä.
Virkaan haki 19 henkilöä, joista esittelymuistion mukaan kahdella oli kelpoisuus hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin Supon johtajaksi. Nämä kaksi joukosta erottunutta olivat oikeustieteen kandidaatti Petri Knape ja valtiotieteiden tohtori Juha Martelius.
Tasaväkisistä parempi
Hakijoita pidettiin hyvin tasaväkisinä kokemuksen ja osaamisen perusteella. Marteliuksella katsottiin kuitenkin olevan parhaat edellytykset.
Knapella oli enemmän johtamiskokemusta ja tuoreempaa kokemusta Suposta, mutta Marteliuksella taas oli laaja-alainen ja kansainvälinen ote. Martelius on muistion mukaan tuonut haastattelussa hyvin esiin osaamisensa ja motivaationsa.
Knapella on pitkä kokemus Suposta, missä hän toimi apulaispäällikkönä noin 18 vuotta. Vuodesta 2019 Knape on johtanut sisäministeriössä kansallisen turvallisuuden yksikköä.
Hänet ohittanut Martelius on perussuomalaisen sisäministerin ja elinkeinoministerin valtiosihteeri. Martelius on työskennellyt puolustusministeriössä tutkimusjohtajana ja yksikön päällikkönä yhteensä viitisentoista vuotta. Välillä hän on ollut muun muassa puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) erityisavustaja. Supossa Martelius oli erikoistutkijana ja analyysitoimiston päällikkönä yhdeksän vuotta, vuodesta 1992 alkaen.
Molemmilla on kokemusta kansainvälisistä tehtävistä. Knape on toiminut esimerkiksi Interpolin yhdysmiehenä. Martelius taas on ollut aikoinaan Jugoslavian sotarikostuomioistuimessa ja viime vuonna neuvottelemassa DCA-puolustusyhteistyösopimusta.
Muistion mukaan ylemmän tason johtamiskokemuksen lisäksi virkaan tarvitaan hyvät johtamisvalmiudet, vuorovaikutustaidot ja viestintätaidot.
Soveltuvuustestissä arvioitiin henkilöiden toimintatyyliä ja vuorovaikutusta, ja ministeri keskusteli hakijoiden kanssa. Soveltuvuustesti tuki muistion mukaan Marteliuksen valintaa.
Poliittisia virkanimityksiä on vaikea todentaa
Martelius on siis tehtävään pätevä ja sisäministeriön muistiossa hänet nostetaan myös edellytyksiltään parhaaksi.
Ylen tietojen mukaan sekä perussuomalaisissa että kokoomuksessa arvioitiin jo joulukuussa, että Supon uudeksi päälliköksi nousee Martelius. Virka avattiin hakuun vasta tammikuussa.
Perussuomalaiset ovat vasta toista kertaa hallituksessa, joten heillä ei ole ollut paljon mahdollisuuksia tehdä omia nimityksiään. Puolustusministeri Jussi Niinistö ehti kuitenkin aikoinana nostaa puolustusministeriön kansliapäälliköksi Jukka Juustin, ohi virassa aiemmin olleen Arto Rätyn.
Puolue on aiemmin arvostellut poliittisia virkanimityksiä. Erityisesti heidän hampaissaan oli vuonna 2020 vihreän sisäministerin Maria Ohisalon kansliapäällikkönimitys, jossa tehtävään nousi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.
Tätä ennen vihreät olivat usein arvostelleet muita puolueita poliittisista virkanimityksistä.
Kotiin päin olevia nimityksiä ovat tehneet kaikki puolueet, kun siihen on ollut mahdollisuus. Tänään sosiaalidemokraattien Joona Räsänen arvosteli perussuomalaisten nimitystä poliittiseksi. Sosiaalidemokraatit esimerkiksi nimittivät Antti Rinteen entisen valtiosihteerin Raimo Luoman (sd.) työvoima- ja elinkeinoministerin kansliapäälliköksi vuonna 2020. Sanna Marinin ja häntä edeltävien demariministerien EU-avustaja Jari Luoto (sd.) päätyi valtioneuvoston EU-osaston osastopäälliköksi.
Keskusta nosti esimerkiksi puoluetta lähellä olevan Atte Jääskeläisen opetusministeriön ylijohtajaksi.
Yleensä puolueet eivät omasta mielestään tee poliittisia virkanimityksiä vaan nimittävät tehtävään mielestään parhaan henkilön. Valitut poikkeuksetta täyttävätkin pätevyysvaatimukset. Nimitys näyttää kuitenkin poliittiselta, jos puolueeseen kuuluva tai sitä lähellä oleva ehdokas valitaan ohi muiden muiden tehtävän kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden. Poliittisia virkanimityksiä on usein vaikea todentaa.
Tällä hallituskaudella Marteliuksen nimitys on toinen, joka näyttää poliittiselta virkanimitykseltä. Petteri Orpon (kok.) kokoomustaustainen valtiosihteeri Jori Arvonen nimitettiin tammikuussa pitkän uran tehneiden diplomaattien ohi Suomen EU-suurlähettilääksi. Ulkoasianhallinnon virkailijayhdistys arvosteli nimitystä rankasti.
Haluatko keskustella aiheesta? Keskustelu on auki 14.3. klo 23 asti