Hallitus sai tiistaina päätökseen kaksipäiväisen kehysriihen, jossa päätettiin julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-28.
Hallituksen päättämästä uudesta julkista taloutta vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta säästöjen osuus on noin 1,6 miljardia euroa vuoden 2028 tasolla. Julkisen talouden vaikean tilanteen takia sopeuttamistoimia on kohdistettu laaja-alaisesti kaikille hallinnonaloille.
Valtion henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli henkilöstöä 81 696, joka on noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.
– Kasvu on ollut tasaista vuosittain. Hallinnon toimintamenoihin hallitusohjelmassa kohdistettuja säästöjä kasvatetaan edelleen merkittävästi valtionhallinnon toiminnan tehostamiseksi. Ministeriöt valmistelevat hallinnonalansa virastojen tehtävien ja velvoitteiden keventämisen osana valmisteluissa olevia tuottavuusohjelmia. Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä, tiedotteessa todetaan.
Osana säästötoimia hyvinvointialueiden velvoitteita kevennetään. Hallitus on pyrkinyt turvaamaan sote-palvelut muun muassa helpottamalla osaajapulaa ja parantamalla hyvinvointialueiden edellytyksiä tuottaa lakisääteiset palvelut käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla. Henkilöstön vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisessa hoivassa kevennetään, hoitotakuuseen tehtyjä kiristyksiä puretaan ja joitakin palveluita rajataan julkisen palvelutuotannon ulkopuolelle.
Osaamistason nostaminen turvataan lisäsopeutuksesta huolimatta.
– Perusopetuksen päättävien nuorten tai vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutukseen ei kohdenneta rahoituksen tai opiskelijapaikkojen vähennyksiä. Ammatillisen koulutuksen kasautumista samoille henkilöille vähennetään. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään aikuisten, jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatillisesta koulutuksesta. Opiskelijat palautetaan yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin 1.8.2025. Opintotuen asumislisän tasoa korotetaan suhteessa vuoden 2017 tasoon, enimmäismäärä tarkentuu myöhemmässä valmistelussa.
Eläkeläisten asumistukea uudistetaan maltillisesti niin, että säästövaikutus kohdistetaan varakkaimpiin asumistukea saaviin eläkkeisiin. Lääkekorvauksiin ja apteekkitalouteen kohdistetaan säästöjä osana laajempaa uudistustyötä. Sairauspäivärahaa sopeutetaan painottaen korkeampia tuloluokkia. Kansaneläkkeiden maksaminen ulkomailla asuville lopetetaan EU-käytänteiden mukaisesti.
– Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti poistetaan oppivelvollisuuden pidennyksestä johtuvat päällekkäisyydet ammatillisen kuntoutuksen etuuksissa korottamalla kuntoutusrahan ja kansaneläkkeen ikärajaa 16 ikävuodesta 18 vuoteen uusien saajien osalta. Hallitus ei esitä muutoksia kansaneläkkeisiin tai työeläkkeisiin indeksikorotusten osalta.
Yritystukia vähennetään. Alueellista kuljetustukea alennetaan ja Business Finlandin muuhun kuin T&K-rahoitukseen kohdistuvaa avustusvaltuutta alennetaan. Väylämaksut palautetaan täysimääräisiksi.
– Lisäksi työnantajan koulutusvähennys poistetaan, sillä vähennyksellä ei ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita. Valtion kokonaan omistaman Työkanava Oy:n toiminta päättyy, sillä sen työllistämistoiminta ei ole vastannut eritystehtäväyhtiölle asetettuja tavoitteita. Hallitus hakee osatyökykyisten työllistämiseen tehokkaampia keinoja.
Muita säästöjä kohdistetaan muun muassa kehitysyhteistyöhön ja nimeämättömien liikennehankkeiden hankevaraukseen.
Budjettitalouden tuloja kasvattaa Metsähallituksen tuloutuksen maltillinen kasvattaminen ilman, että hakkuita joudutaan laajentamaan. Myös kuntien kotoutumiskorvauksia alennetaan.
Hallitusohjelmassa päätettyjen avustussäästöjen lisäksi tehdään uusia valtionosuussäästöjä kaikille eri toimialoille.
Lisäksi tiettyjä hallitusohjelmassa päätettyjä säästöjä aikaistetaan, jotta Suomi välttää joutumisen alijäämämenettelyyn. Esimerkiksi väyläverkon kehittämiseen, kehitysyhteistyöhön, opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen avustuksiin kohdistuvat säästöt aikaistuvat.
Uudet säästöt tulevat lisäämään hallitusohjelmassa jo sovittuja säästöjä täysimääräisesti.
Kehysriihen veroratkaisut
Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on kotitalouksien ostovoiman kohentuminen, työnteon kannustimien parantuminen ja talouskasvun edellytysten vahvistuminen. Verotuksen pitää kannustaa yrittäjyyteen ja tukea kotimaista omistajuutta.
– Julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus tekee julkista taloutta vahvistavia verotoimia. Verotoimien vaikutus julkiseen talouteen on 1,4 miljardia euroa. Toimet on valittu niin, että ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja että niistä on mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle. Hallitus päätti myös investointeja edistävistä veroratkaisuista.
Veroaste ei kiristy vuoteen 2023 verrattuna.
Uusina veroratkaisuina yleinen arvonlisäverokanta sekä vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään vuonna 2025 tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta.
– Lisäksi eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy. Eläketulon verotuksen kiristys kohdistuu 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saaviin. Eläketulon lisäveroon ei tehdä muutoksia. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki poistetaan vuoden 2027 alusta lähtien. Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla.
Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen voimassaoloa jatketaan ja sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta korotetaan. Kaivosmineraaliveroa, tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa korotetaan aiempaa päätettyä enemmän. Väkevien alkoholijuomien alkoholivero sidotaan kuluttajahintaindeksiin. Matkailuautojen autoverotuki poistetaan asteittain 15 vuoden siirtymäajalla.
Lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen. Kuntien tulopohjaa vahvistetaan korvaamalla ansiotulovähennys työtulovähennyksellä. Muutos kasvattaa kuntien verotuloja ja vähentää valtion.
Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla vuosina 2026 ja 2027.
– Indeksitarkistus sisältyy teknisenä oletuksena myös vuodelle 2028. Työn verotusta kevennetään asteittain vaalikaudella painottaen pieni- ja keskituloisia. Vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsilukuun perustuva lapsikorotus.
Hallitus huomioi veropäätöksissä THL:n suositukset terveysperusteisesta verotuksesta. Makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta korotetaan nykyisestä alennetusta 14 prosentin verokannasta uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin.