Turvallisuuspolitiikan huipulle uusi virka – pääministerin kanslian ajama esitys voi sohaista herkkää aluetta

Suomen Nato-jäsenyyteen valmistaudutaan parhaillaan eduskunnassa, kun kansanedustajat käsittelevät hallituksen lakiesitystä asiasta.

Samaan aikaan valtioneuvoston kansliassa on aloitettu myös oma valmistautuminen. Pääministerille suunnitellaan valtioneuvoston kansliaan omaa turvallisuuspolitiikan neuvonantajaa ja tehtävää varten oman yksikön perustamista.

Yle on saanut käsiinsä asiakirjat, joista selviää uuteen tehtävään liittyvän asetusluonnoksen sisältö ja perustelut. Luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella ministeriöissä, presidentin kansliassa ja pääesikunnassa.

Esitys on kirjoitettu valtioneuvoston kansliassa, ja ideointia on Ylen tietojen mukaan tehty pitkälti pääministeri Sanna Marinin (sd.) esikunnassa.

Tarkoitus on nimetä ”maan paras turvallisuuspolitiikan osaaja” tehtävään, jossa olisi laajat tiedonsaantioikeudet ja myös kova palkka, valtioneuvostosta kerrotaan Ylelle. Tälle perustettaisiin yksikkö, jossa olisi lisäksi pari työntekijää.

Ehdotus korostaisi turvallisuuspolitiikan painoarvoa myös pääministerin työssä

Vaikka Nato-jäsenyys ei suoraan lisää pääministerin tehtäviä, lausuntokierroksella olevan esityksen mukaan se kuitenkin vaikuttaa pääministerin työhön. Pääministeri johtaa valtioneuvostoa, ja valtioneuvoston kansliassa yhteensovitetaan eri ministeriöiden työtä.

”Turvallisuuspoliittisen neuvonantajan tehtävän ja uuden erillisyksikön perustaminen vahvistaisivat Nato-jäsenyyden edellyttämällä tavalla valtioneuvoston kanslian valmiuksia avustaa pääministeriä tämän tehtäviin kuuluvissa turvallisuuspoliittisissa asioissa”, uutta tehtävää kuvaavassa muistiossa perustellaan.

Nato-asiat osuvat Suomessa lähinnä ulkoministerin, puolustusministerin ja osin sisäministerin tontille. Nato-kokouksissa Suomea edustaisi Nato-lakiesityksen mukaan presidentti. Perustuslain mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa presidentti, yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Myös pääministeri kaipaa ihmistä ja yksikköä, joka olisi perehtynyt nimenomaan turvallisuuteen. ”Ehdotetut muutokset eivät muuttaisi ministeriöiden välistä toimialajakoa, mutta ne korostaisivat turvallisuuspoliittisten asioiden kasvavaa merkitystä myös pääministerin ja valtioneuvoston kanslian tehtävissä”, asetuksen esityksessä sanotaan.

Muut puolueet ihmettelevät kiirettä ja niukkaa julkisuutta

Pääministerin neuvonantamisesta turvallisuuspolitiikassa tulisi asetuksen myötä yksi valtioneuvoston kanslian tehtävistä.

Kiirehtiminen ja valtioneuvoston kanslian tekemä valmistelu julkisuudelta piilossa ihmetyttää hallituksessa ja oppositiossa. Niissä arvioidaan, että asia pitäisi valmistella rauhassa. Muista hallituspuolueista arvellaan, että asiaa on kiirehditty pääministeri Sanna Marinin kabinetista. Hankkeesta ei ole juuri puhuttu hallituspuolueiden kesken.

Valtioneuvostosta taas perustellaan viran tarvetta käytännönläheisesti. Turvallisuuspolitiikan painoarvo on kasvanut tilanteen kiristyttyä, eikä valtioneuvoston kansliassa ole aiemmin ollut tahoa, jonka tehtävä olisi olla siitä perillä. Tehtävä ei olisi niinkään Nato-politiikkaa vaan laajemmin turvallisuuspolitiikkaa.

Niin hallituksessa kuin oppositiossa jaetaan kuitenkin ajatus, että myös pääministerin kansliassa tarvitaan jatkossa lisää turvallisuuspolitiikan osaamista. Nato-politiikan osalta pääministerin suhteesta muiden ministeriöiden ja presidentin kanslian rooleihin ei kuitenkaan ole vielä tarkkaa kuvaa.

Esitys liikkuu alueella, joka on Suomen valtioelinten työnjaossa ollut usein herkkää.

Pääministerin valtuuksia Nato-jäsenyys ei muuta. Valtioneuvostosta arvioidaan, että on hallituksen asia ratkaista, tarvitaanko pääministerien tueksi lisää asiantuntemusta.

Ministeriöiden ja tasavallan presidentin kanslian viralliset näkemykset kuullaan ensi viikolla, kun ne antavat lausuntonsa esityksestä.

Neuvonantajaa ei nimettäisi puoluepoliittisin perustein

Pääministeri Sanna Marinin johtamat sosiaalidemokraatit ehtinevät nimetä virkaan haluamansa henkilön vielä ennen vaaleja.

Uuden turvallisuusneuvonantajan etsintä alkaisi heti, ja yksikköön palkattaisiin pari muuta henkilöä. Rekrytointi alkaisi jo ennen kuin asetus tulisi voimaan 1. maaliskuuta.

Nimityksen tekee alivaltiosihteeri, mutta käytännössä siitä päättäisi pääministeri.

Valtioneuvostosta kerrotaan, että uusi neuvonantaja ehtisi perehtyä tehtävään ja olisi seuraavan pääministerin aloittaessa jo sisällä asioissa. Virkaa ei jaettaisi puoluepoliittisin perustein, ja se tulee avoimeen hakuun.

Suomen Nato-jäsenyyttä suunnitellaan muissakin ministeriöissä jo täyttä häkää, ja jäsenyyden takia jaettavat rahat ja tehtävät kiinnostavat muillakin suunnilla.

Tuleva pääministerin neuvonantaja olisi virkamies, ja hänet voitaisiin rekrytoida myös muista ministeriöistä tai puolustusvoimista. Tehtävän tarkemmat ehdot tai yksikön perustamisen kustannukset eivät tarkasti selviä asiapapereista.

Eduskunta on kuitenkin jo hyväksynyt valtion tämän vuoden talousarvioissa ja täydentävässä talousarviossa rahat, joista nämäkin kulut on tarkoitus maksaa.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 24.1. kello 23:een saakka.