Tutkija toivoo olennaisia muutoksia hallituksen itärajan poikkeuslakiin: ”Turvapaikanhakijoita ei tulisi rangaista”

Siirtolaisuusinstituutin vanhempi tutkija Eveliina Lyytinen pitää hallituksen tänään perjantaina lausuntokierrokselle lähettämää poikkeuslakia ongelmallisena useastakin syystä.

Hallitus kertoi tänään pyrkivänsä tarpeen mukaan mahdollistamaan turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla takaisin Venäjälle tietyin rajoituksin.

Ehdotus on Lyytisen mukaan osittain ristiriidassa sekä Suomen lainsäädännön että kansainvälisten sopimusten kanssa.

Seuraavaksi hallituksen esitysluonnos etenee lausuntokierrokselle, joka päättyy jo 25. maaliskuuta. Lyytinen kiinnittää huomiota lausuntoajan lyhyeen kestoon.

Hän toivookin, että lausuntojen pohjalta esitykseen tehtäisiin vielä olennaisia muutoksia, jotka liittyvät pariin pakolaislain kulmakiveen.

Ensinnäkin esityksessä tulisi kiinnittää Lyytisen mukaan tarkempaa huomiota sen varmistamiseen, että jokaisella olisi oikeus hakea turvapaikkaa.

– Toivoisin myös, että vastapainona tälle laille, jos se menee läpi, tulisi tehdä myös konkreettisia toimia, jotta turvallisia reittejä hakea kansainvälistä suojelua olisi aiempaa enemmän.

Aidosti haavoittuvia ei voida tunnistaa

Olennainen kysymys koskee sitä, miten maahan saapuvien henkilöiden haavoittuvuus tai muu peruste turvapaikalle pystyttäisiin tunnistamaan.

Turvapaikkahakemus voidaan edelleen ottaa vastaan, kun kyse on erityisen haavoittuvassa asemassa olevista, kuten lapsista ja vammaisista.

Turvapaikkaa voisivat edelleen hakea myös sellaiset henkilöt, joilla on todellinen vaara joutua palauttamisen myötä kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.

Ongelma on kuitenkin se, että miten tämä arvioidaan ja kuinka nopeassa aikataulussa päätös tehdään.

– Yhä enemmän tässä on se vaara, että aidosti haavoittuvuutta ei voida tunnistaa, Lyytinen sanoo.

Edes normaalissa turvapaikkaprosessissa, jotka kestävät yleensä vähintään puoli vuotta, ei haavoittuvuus aina käy ilmi.

– On hyvin kyseenalaista, miten ei-fyysisesti näkyvä vammaisuus pystytään nopeasti havainnoimaan näissä prosesseissa.

Kaikkiaan viranomaisille annetaan Lyytisen mielestä kohtuuttoman paljon harkintavaltaa yksittäisiin tapauksiin.

”Turvapaikanhakijoita ei tulisi rangaista”

Mahdollisuus käännyttää turvapaikanhakija koskisi hallituksen esityksessä vain välineellistetyn maahantulon tilanteissa.

Lyytinen kyseenalaistaa, miten rajaviranomainen kykenee tunnistamaan, milloin turvapaikanhaku on välineellistettyä ja milloin kyse on aidosta kansainvälisen suojelun hakemisesta.

– Turvapaikanhakijoita ei tulisi rangaista tavasta, jolla he tulevat maahan. Heillä on oikeus tulla maahan ja hakea turvapaikkaa.

Esityksessä tulisi varmistaa Lyytisen mukaan myös se, että Suomi noudattaa palautuskieltoa.

Palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa maahan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

– Venäjää, kuten me kaikki tiedämme, ei voi missään nimessä pitää turvallisena maana.

Lyytinen muistuttaa muun muassa Venäjän viimeaikaisista paperittomia ihmisiä koskevista lakimuutoksista, joiden myötä heidän oikeuksiaan rajoitettaisiin huomattavasti verrattuna maan kansalaisiin.

– Vaikka Suomi ei suoraan palauttaisi ihmistä lähtömaahan, jossa henkilöä uhkaa kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu, voi Venäjä niin tehdä.

Tutkija: Orpon argumentti on ongelmallinen

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) huomautti tänään, että osa EU:n jäsenvaltioista on estänyt turvapaikanhakijoiden pääsyn maahan ilman minkäänlaista erityistä lainsäädäntöä.

– Suomi on oikeusvaltio, ja me haluamme, että tällaiselle rajan poikkeusmenettelylle on lainsäädäntöperusta ja viranomaisemme toimivat lain mukaan, jonka eduskunta on hyväksynyt, Orpo sanoi.

Lyytisen mielestä Orpon argumentti on ongelmallinen.

– Jos laki otetaan käyttöön, ajautuu Suomi joka tapauksessa niiden maiden ryhmään, joissa ei tosiasiallisesti ole kaikkialla mahdollisuutta hakea turvapaikkaa.

Rajavartioston mukaan Suomeen pyrkii Venäjän puolella rajaa edelleen satoja, ellei tuhansia henkilöitä.

Näitä ihmisiä ja Venäjän toimintaa koskevat uhka-arviot ovat kuitenkin pääasiassa salattua tiedustelutietoa.

Lyytinen toivookin, että hallitus kykenisi kertomaan nykyistä paremmin julkisuuteen, mihin tietoon se perustaa uhka-arvionsa.