Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan asetti painetta kehitysyhteistyömenoille niin Suomessa kuin monissa muissakin EU-maissa, selviää ulkoministeriön tiedotteesta.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti 12. huhtikuuta sen kehitysapukomitea DAC:iin kuuluvien maiden vuoden 2022 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot.
Ennakkotietojen mukaan DAC:in jäsenmaat käyttivät vuonna 2022 kehitysyhteistyövaroja Ukrainan tukemiseen 15,3 miljardia euroa. Tästä 1,7 miljardia euroa oli humanitaarista apua. Vuonna 2021 Ukrainan saama kehitysyhteistyötuki oli noin 873 miljoonaa euroa.
Suomi raportoi kehitysyhteistyömenoja vuonna 2022 kokonaisuudessaan 1534 miljoonaa euroa, mikä oli 315 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Alustavien tietojen mukaan tämä oli 0,58 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
– Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus oli viime vuonna 727 miljoonaa euroa ja niin sanotun muun kehitysyhteistyön osuus 808 miljoonaa euroa. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa muu kehitysyhteistyö oli määrältään varsinaista kehitysyhteistyötä suurempi, tiedotteessa todetaan.
Muuhun kehitysyhteistyöhön kuuluvat muun muassa Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista sekä laina- ja sijoitusmuotoinen tuki (ns. kehityspoliittiset finanssisijoitukset).
– Eniten kasvoivat pakolaismenot, jotka yli kuusinkertaistuivat vuodesta 2021. 390 miljoonan euron pakolaismenot kohdistuivat lähes täysin tilapäistä suojelua saaneisiin ukrainalaisiin.
Varsinaisen kehitysyhteistyön puolella tukea Ukrainaan tilastoitiin 58 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöllä varmistettiin se, että apua Ukrainalle oli tarjolla heti Venäjän aloitettua aggressiivisen hyökkäyssodan.
– Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta vuonna 2022 merkittävä osa kanavoitiin EU:n (284 miljoonaa euroa), YK:n (294 miljoonaa euroa) ja Maailmanpankkiryhmän (116 miljoonaa euroa) kautta. Vähiten kehittyneisiin maihin (nk. LDC-maat) kohdistui arviolta 356 miljoonaa euroa, mikä vastasi 0,13 prosenttia bruttokansantulosta.
Kehitysyhteistyöhön kuuluu myös humanitaarinen apu, jota Suomi antoi viime vuonna yhteensä 114 miljoonaa euroa.
– Humanitaarinen apu on nopea keino vastata äkillisiin kriiseihin, kuten koronapandemiaan ja Venäjän sotatoimista kärsivien ukrainalaisten siviilien tukemiseen humanitaarisen kriisin keskellä.