BERLIINI. Suomi ja Saksa ovat samaa mieltä Lähi-idän sodasta ja Israelin oikeudesta puolustaa itseään, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi torstaina Berliinin-vierailullaan.
Israel iskee voimalla Gazaan, koska aluetta hallitseva terrorijärjestö Hamas hyökkäsi 7. lokakuuta Israeliin.
– Ilman muuta tuomitsemme Hamasin iskut ja tunnustamme Israelin oikeuden puolustaa itseään ja kansalaisiaan – kuitenkin noudattaen kansainvälistä oikeutta ja humanitaarista lakia, Valtonen sanoi.
Virallinen vierailu Saksan ulkoministerin Annalena Baerbockin luona kesti noin 40 minuuttia.
Ministerit keskustelivat siitä, millainen tilanne vaadittaisiin, jotta molemmat sodan osapuolet lähtisivät hakemaan pysyvää rauhanratkaisua kahden valtion mallin pohjalta. Ennen kuin siihen päästään, ”jokainen siviiliuhri pitää välttää”.
– Meille kaikille prioriteetti on se, että humanitaarista apua saadaan perille Gazaan. Miten se toteutetaan, niin siinä ei pidä jäädä sanojen tasolle vaan niin, että saadaan luotua humanitaarisia käytäviä ja toimitettua apua perille. Se vaatii useita tekoja ja humanitaarisia taukoja todennäköisesti, Valtonen sanoi.
Hamas ei luovuta
EU-maat ovat jo aiemmin vaatineet Gazan sotaan taukoja avun toimittamiseksi sodan runtelemille ihmisille.
Torstaina alkuillasta Valkoinen talo ilmoitti Israelin suostuneen päivittäisiin neljän tunnin taukoihin taisteluissa juuri avun mahdollistamiseksi. Taukojen aikana voidaan alueelta tuoda myös siviilejä pois.
– Mutta vaikka Israel lopettaisi tällä hetkellä puolustustaistelun, ei Hamas ole kertonut olevansa valmis minkäänlaiseen tulitaukoon, Valtonen huomautti.
– Israelin armeija sanoo, että se pyrkii välttämään siviiliuhreja, Hamas ei edes sano sitä.
Valtosen mukaan tilanteessa, jossa käydään kaupunkisotaa, uhreja tulee väistämättä.
– Toisaalta Hamas käyttää siviilejä tietoisesti paitsi puolustus- myös taistelutaktiikkana, Valtonen sanoi.
Suomi on vedonnut myös Israeliin, että tämä suojelee kansainvälisen oikeuden mukaisesti siviilejä laittomasti miehittämillään alueilla.
– Myös omien siviiliensä väkivallalta, Valtonen korosti.
Ero: Asevienti
Ero Saksan ja Suomen suhtautumisessa on Valtosen mukaan siinä, miten maat toimittavat Israeliin aseita. Saksan asevienti on Israeliin on kiihtynyt huomattavasti lokakuun alusta eli lähes kymmenkertaistunut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Suomi on lisännyt humanitaarista apua kummallekin osapuolelle.
– Israel ei ole kovinkaan suuressa laajuudessa apua pyytänyt. Humanitaarista apua lisätään ensisijaisesti palestiinalaisille Gazaan mutta myös Israeliin. Suhde on neljä yhteen, Valtonen sanoi.
Myös Saksa on kasvattanut humanitaarista tukea alueelle.
Valtonen vieraili Saksassa päivänä, jolloin tuli kuluneeksi 85 vuotta juutalaisvainojen merkkipaalusta Kristalliyöstä.
9. marraskuuta 1938 alkaneessa riehumisessa kansanjoukot tuhosivat juutalaisten koteja, liikkeitä, synagogia ja hautausmaita. Natsit veivät noin 30 000 ihmistä keskitysleirille ja satoja murhattiin.
Tällä kertaa Kristalliyötä muistettiin poikkeuksellisen näyttävästi, koska antisemitistiset eli juutalaisvihamieliset teot ja iskut ovat lisääntyneet Saksassa jälleen selvästi Hamasin hyökkäyksen jälkeen.
Valtonen ja Baerbock keskustelivat myös siitä, miten Lähi-idän tilanne jakaa nyt kansakuntia myös sisäisesti.
– Se tulee meitä kaikkia lähelle yhteiskuntiin erityisesti täällä Saksassa ja erityisesti tänään 9. marraskuuta. Tuntuu hurjalta, että juutalaiset ihmiset, perheet joutuvat pelkäämään arjessaan, Valtonen sanoi.
Hänen mielestään Saksan vahva tuki Israelille on ymmärrettävää.
– Meillä kaikilla on oma historiamme, ja se vaikuttaa tämän päivän politiikkaan, se mikä on maantiede. On selvää, että saksalaisille juutalaiskysymys on erityinen, ja olisin paljon huolestuneempi, jos se ei olisi.
Kuuntele aiheeseen liittyviä Ylen Uutispodcasteja: