Jopa kaksi kolmasosaa hyvinvointialueista ei pysty tähän mennessä ilmoittamillaan säästötoimilla kattamaan alijäämiään tavoiteajassa, kertoo Uutissuomalainen.
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen arvioi, että tiedossa olevat säästötoimet riittävät alijäämän kattamiseen ehkä noin kolmanneksella hyvinvointialueista.
Lain mukaan alueiden on katettava tämän ja viime vuoden alijäämät vuoteen 2026 mennessä. Hyvinvointialueet tekivät viime vuonna yhteensä 1,35 miljardia euroa alijäämää.
Tänä vuonna yhteenlaskettu alijäämä on talousarvioiden perusteella noin 0,9 miljardia euroa.
– Meillä on alueita, jotka tekivät viime vuonna alijäämää ja tekevät tänä vuonna ison alijäämän. Osalla toimenpiteetkin ovat vielä hakusessa. Näillä alueilla aikataulu teettää vaikeuksia, Ahonen sanoo.
Jos alue ei saa alijäämää määräaikaan mennessä katettua, valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn. Sen seurauksena hyvinvointialue voidaan lakkauttaa tai liittää toiseen hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueet ovat toivoneet lisäaikaa alijäämien kattamiseksi.
Viime viikkojen aikana useat hyvinvointialueet ovat julkaisseet palveluverkko- ja säästösuunnitelmia, joissa on esitetty muun muassa terveysasemien ja vuodeosastojen karsimista.
– Pääviestimme on ollut, että viimeistenkin alueiden pitäisi tehdä käytännön suunnitelmat tarvittavien säästöjen saavuttamiseksi, tai muuten on auttamattoman myöhäistä puhua alijäämien kattamisesta, Ville-Veikko Ahonen sanoo.
Konkreettinen suunnitelma puuttuu vielä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta, jossa hyväksyttiin joulukuussa periaatetason linjaus tuottavuuden edistämisestä ja kustannusten kasvun hillitsemisestä.
Ahosen mukaan tilanne on paras alueilla, jotka lähtivät hyvissä ajoin suunnittelemaan toiminnan muutosta.
– Toiminnan muutos ei tarkoita vain säästämistä vaan sitä, että alueet ovat lähteneet miettimään esimerkiksi palvelurakenteen muutoksia ja niihin liittyviä digipalveluita ja etäpalveluita sekä liikkuvia palveluita, osastopäällikkö toteaa.