Väestönsuojien huolto on kuin villi länsi: laki ei edellytä suojanhoitajan nimeämistä – asiantuntija: ”Suoja tulisi huoltaa vuosittain”
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) esittää, että väestönsuojien kunnosta vastaavien kiinteistönomistajien tulisi nimetä erillinen henkilö, joka huolehtii tilojen huollosta ja tarkastuksista.
SPEKin turvallisuusasiantuntija Jari Pouta toteaa, että nykyinen lainsäädäntö ei suojanhoitajan nimeämistä edellytä.
– Taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien tulisi nimetä henkilö, joka huolehtii näistä huolloista. Suoja tulisi huoltaa vuosittain.
Poudan mukaan väestönsuojan hoitajat ohjaisivat ja johtaisivat toimia myös käyttöönotto- ja suojautumistilanteessa, ellei kiinteistössä ole toisin sovittu.
Uudenmaan Pelastusliiton turvallisuusasiantuntija Miia Savilampi toteaa, että Suomen tilannetta on tältä osin luonnehdittu jopa villiksi länneksi.
Liitto muistuttaa, että väestönsuojat ovat vain yksi osa varautumista. Kansalaisten olisi hyvä osata toimia erilaisissa häiriötilanteissa: näitä ovat esimerkiksi pitkäkestoiset sähkökatkot, suuret onnettomuudet tai saastunut vesi.
– Toimintavalmius tällaisiin tilanteisiin tulisi olla. Näitä asioita tulisi myös käydä läpi taloyhtiöissä ja työpaikoilla aika ajoin, Savilampi summaa.
Väestönsuojelun erityisasiantuntija Ira Pasi kertoo, että esitetty suojanhoitajan tehtävä ei suinkaan olisi kenellekään ylivoimainen. Suojanhoitajille tarjottaisiin koulutusta alueellisten pelastusliittojen toimesta eri puolilla maata.
Pasi työskenteli pitkään SPEKin koulutuspäällikkönä. Tällä hetkellä hän toimii pelastusalan yrittäjänä.
Pasi korostaa, että esimerkiksi liiton antamalla koulutuksella taloyhtiö tai kiinteistön omistava yritys voi hyvin itse huolehtia vastuullaan olevan tilan kunnon seurannasta. Halutessaan homman voi myös ulkoistaa esimerkiksi alan yritysten hoidettavaksi.
Uudenmaan Pelastusliiton Miia Savilampi kertoo, että väestönsuojiin liittyvää koulutusta on kysytty selvästi takavuosia enemmän Ukrainassa käytävän sodan vuoksi.
– Pyrimme toki tarjoamaan koulutusta kasvaneen kysynnän mukaan, Savilampi sanoo.
Puutteita tiivisteiden kunnossa ja ilmanvaihdossa
Väestönsuojelun erityisasiantuntijan Ira Pasin mukaan yleisimmät väestönsuojissa esiintyneet puutteet ovat olleet esimerkiksi tiivisteiden hapertuminen ja ilmanvaihtoventtiilien heikentynyt kunto.
– Tarvikkeetkin ovat saattaneet vanhentua. Esimerkiksi joditabletit ja paristot pitäisi muistaa uusia aika ajoin.
Hänen mukaansa väestönsuojien rakenteet, kuten betoni ja teräs, kestävät yleisesti ottaen ajan hammasta hyvin.
Pasin mukaan vuosihuollossa tulisikin tarkistaa erityisesti tiivisteiden kunto, oven toiminta ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet sekä venttiilit. Hän toteaa, että väestönsuojan huolto ja käyttö-opas olisi niin ikään hyvä tulostaa kaikkien luettavaksi.
”Pommisuojat” saadaan käyttöön välittömästi
Suomen väestönsuojista peräti 85 prosenttia on rakennettu asuin- ja liikekiinteistöjen yhteyteen. Kaupungeissa on myös yleisiä väestönsuojia.
Ira Pasi kertoo, että väestönsuojat antavat pääasiassa turvaa räjähdys-, sirpale- ja painevaikutuksia vastaan.
Uudemmat väestönsuojat antavat hyvän suojan myös myrkyllisiltä taistelukaasuilta ja säteilyltä.
Pasin mukaan etenkin vuoden 1971 jälkeen valmistuneista suojista puhutaan nykyaikaisina suojina, jotka antavat räjähde- ja sirpalevaikutusten lisäksi kattavan suojan kaasuilta ja radioaktiivisilta aineilta.
Hän toteaa, että vanhemmistakin suojista löytyy esimerkiksi hiekkasuodattimia ja aktiivihiilisuodattimia, joten nekin antavat monissa tilanteissa varsin tehokkaan suojan.
Pasi korostaa, että perinteisinä niin kutsuttuina ”pommisuojina” väestönsuojatilat voidaan ottaa käyttöön lähes välittömästi.
– Tällaisissa tilanteissa tiivisteiden tai venttiilien kunto ei tietystikään ole ratkaiseva.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 31. maaliskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: