Varas saa vain satasia, ja tuomiot ovat kovia – kultuuriarvoltaan merkittäviä patsaita varastetaan silti
Kuopion hautausmaalta varastettiin huhtikuun alussa kookas patsas. Poliisi arvioi, että syynä on sen materiaali.
Hautausmaan työntekijä huomasi alkuviikosta, että Kuopion ison hautausmaan pääportin edustalla ollut Huivipäinen tyttö -patsas on kadonnut. Kyseessä on kuvanveistäjä Eemil Halosen pronssinen teos.
Poliisi kirjasi rikosilmoituksen maanantaina. Tällä hetkellä arvioidaan, että patsas varastettiin 1. huhtikuuta ja 10. huhtikuuta välisenä aikana. Kadonnut patsas on 165 senttiä korkea.
– Ohikulkijan äkkinäinen päähänpisto tuntuu kaukaa haetulta, sillä sen poiskuljettaminen on vaatinut jonkinlaista valmistelua ja suunnittelemista, kertoo rikoskomisario Esko Salo.
Rikoshyöty vähäinen, korvaukset kovia
Poliisin mukaan patsas on varastettu todennäköisesti sen sisältämän pronssin takia. Jos Huivipäinen tyttö paloitellaan ja myydään keräysmetallina, saadaan siitä ehkä joitakin satoja euroja.
Tämä johtuu siitä, että patsas on ontto ja sen materiaalin arvo jää siten pieneksi.
– Rikoshyöty on todella minimaalinen suhteessa siihen, minkä arvoinen teos on, kertoo Kuopion taidemuseon johtaja Anna Vilkuna.
Kuopiosta varastettu patsas on alkuperäisen veistoksen pohjalta tehty jälkivalu, joka on valmistunut vuonna 1986. Jos vastaava patsas valettaisiin pronssista uudelleen, se tulisi maksamaan Vilkunan arvion mukaan useita kymmeniä tuhansia euroja.
Pronssipatsaita on varastettu Suomessa myös aiemmin. Tampereelta varastettiin viime vuonna pronssinen Unto Hietasen Kalapoika-patsas ja Lappeenrannasta pronssinen Armas Hutrin Kurjet-veistos. Tekijät jäivät kiinni, mutta sitä ennen he ehtivät vielä leikata isoja paloja Lauri Viita -muistomerkistä.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa kaksi miestä kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi heidät tuomittiin maksamaan yli 250 000 euron korvaukset.
Hautausmailla on runsaasti Halosen patsaita
Eemil Halosen tekemä alkuperäinen Huivipäinen tyttö -kipsimuotti on vuodelta 1904. Sitä säilytetään taidemuseo Eemilissä Pohjois-Savossa Lapinlahdella. Halonen kertoi patsaan olevan luonnollista kokoa oleva veistos, joka esittää suureen villahuiviin kääriytynyttä nuorta naista, vaatimatonta maalaistyttöä.
– Tällä työllä on erittäin iso merkitys Halosen tuotannossa. Se on hänen merkittäviä varhaisvaiheen töitään, kertoo taidemuseo Eemilin museonjohtaja Riitta Marin.
Teoksesta on myös haapapuusta tehty versio Tyttö (1908), joka kuuluu Ateneumin kokoelmiin.
Halosen lapsenlapsi Anneli Kaukinen on koonnut hautausmailla sijaitsevista Eemil Halosen töistä kirjan, muistoksi sisaren lapsille. Hän kiersi ystäviensä kanssa eri puolilla Suomea. Pelkästään Helsingistä teoksia löytyi pitkälle toista kymmentä.
Tieto Kuopiossa sijainneen patsaan varkaudesta saavutti Kaukisen nopeasti.
– Olen aivan järkyttynyt. Kuinka paljon meillä on hautausmailla kauniita veistoksia, hän huokaisee.
Varastetulla patsaalla on taiteellisen arvon lisäksi myös iso tunnearvo.
– Mielestäni se on erittäin suuri menetys. Ei sitä arvoa voi mitata millään tavalla, Kaukinen sanoo.
