Vastaukset paljastavat: vain yksi presidenttiehdokas on täysin eri mieltä maahanmuuttoväitteestä

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suhtautuminen maahanmuuttoon jakaa presidenttiehdokkaita.

Ylen vaalikoneessa ehdokkailta kysyttiin kantaa väitteeseen Suomi tarvitsee kaikenlaisia maahanmuuttajia.

Harva on vastauksessaan ehdottoman jyrkkä.

Moni ehdokas nostaa esiin maahanmuuton moninaisuuden, kuten esimerkiksi valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto (vihr.).

Maahanmuuttokeskustelu keskittyy usein pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin, mutta jättää huomioimatta sen enemmistön, joka muuttaa Suomeen työn, opiskelun tai perhesuhteen vuoksi, Haavisto sanoo.

– Maahanmuuttajien työpanosta tarvitaan monilla aloilla, esimerkiksi hyvinvointipalveluissa ja viennin edistämisessä. Suurin Suomeen viime aikoina saapunut pakolaisjoukko on Ukrainasta – lähes 50 000 pakolaista. On tärkeää, että Suomi jatkossakin huolehtii kriisien ja sotien jalkoihin jääneistä pakolaisista.

Kahdeksan yhdeksästä ehdokkaasta kertoi olevansa asiasta jotain mieltä. Ainoastaan kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb jätti vastaamatta kysymykseen mielipideakselilla, mutta avasi kuitenkin näkemyksiään avoimessa vastauksessa.

– Suomi tarvitsee erityisesti työhön, opiskeluun ja yritystoimintaan tähtäävää maahanmuuttoa. Tämän lisäksi meillä on velvollisuus auttaa sellaisia henkilöitä, jotka ovat todellisessa hädässä ja vainon kohteina. Mutta se ei perustu Suomen tarpeisiin vaan yleisinhimillisiin periaatteisiin, Stubb sanoo.

Ainoastaan perussuomalaisten Jussi Halla-aho ilmoittaa olevansa täysin eri mieltä vaalikoneen väitteen kanssa.

– Suomi ei tarvitse lainkaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka eivät integroidu vaan kuormittavat julkista taloutta, tekevät rikoksia ja aiheuttavat asuinalueiden ja koulujen segregaatiota.

Liike Nytin ehdokas Harry Harkimo on sillä linjalla, että Suomi tarvitsee töihin tulevia maahanmuuttajia, jotka kotoutuvat ja elävät suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen mukaan.

Raja on olemassa rajaamista varten, linjaa puolestaan valitsijayhdistyksen ehdokas Mika Aaltola.

– Se määrä mitä tarvitaan ja voidaan kotouttaa pitää ottaa, muttei enempää, hän sanoo.

Maahanmuuton moninaisuus näkyy

Kristillisdemokraattien ehdokas Sari Essayah perää vastauksessaan vastuullisen maahanmuuttopolitiikan perään, sillä huonosti hoidettu maahanmuutto ja laittomasti maassa oleskelevien määrän kasvu johtavat Essayahin mukaan lieveilmiöihin.

– Vastuullinen maahanmuuttopolitiikan linja lähtee siitä, että jokaisen ihmisarvoa kunnioitetaan ja apu suunnataan sitä kipeimmin tarvitseville kuten sotaa ja vainoa pakeneville. Ei toki ole väärin lähteä hakemaan parempaa elintasoa, mutta kansainvälisen suojelun järjestelmää ei ole luotu väyläksi siihen, Essayah sanoo.

Keskustan ja valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Olli Rehn uudistaisi turvapaikkajärjestelmää niin, ettei sitä voisi väärinkäyttää. Hän nostaa esiin syksyn aikana kuumenneen itärajan tilanteen, jossa toimittiin hänestä hyvin.

– Itärajan tilanne on tuonut Suomessa näkyville välineellistetyn muuttoliikkeen, jota on torjuttava päättäväisesti lainsäädännön tarjoamin keinoin kansallisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi. On hyvä, että edellinen hallitus teki tarvittavat lainsäädäntömuutokset, mikä on mahdollistanut itärajan rajanylityspaikkojen sulkemisen.

Monen ehdokkaan vastauksessa nousee esiin se, että maahanmuuton syyt ovat moninaisia ja Suomen pitää olla houkutteleva vaihtoehto, jonne tullaan tekemään töitä, opiskelemaan tai yrittämään.

Tämän alleviivaa myös SDP:n Jutta Urpilainen. Hän muistuttaa siitä, miten Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.

Muuttamisesta pitää tehdä helpompaa, sanoo vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson.

– Meidän pitää (…) panostaa kaikille saavutettavaan, laadultaan hyvään ja maksuttomaan suomen ja ruotsin kielen koulutukseen.

Nuorten väkivallan taustalla on monia tekijöitä – ehdokkaat katsovat sitä omista kulmistaan

Vaalikoneessa kysyttiin myös siitä, johtuuko nuorten väkivalta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta.

Vastausten jakautuminen ei yllätä, sillä se noudattaa melko samaa kaavaa kuin toinen maahanmuuttoon liittyvä kysymys.

Katujengeissä olevien ulkomaalaistaustaisten suhteellisen suuri määrä kertoo integraation epäonnistumisesta näiden henkilöiden kohdalla, ja on toki varoittava signaali yleisesti, Sari Essayah sanoo.

– Lasten ja nuorten kohdalla on ensisijaisesti puututtava juurisyihin eli tarvitaan sosiaalityötä.

Jutta Urpilainen nostaa puolestaan esiin sen, miten monimutkainen kokonaisuus nuorten väkivalta ja sen lieveilmiöt ovat. Hänen mukaansa ytimessä on kuitenkin syrjäytyminen, näköalattomuus ja eriarvoistuminen.

– Jokaisen on voitava tuntea olevansa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja samalla pitää edellyttää, että jokainen elää suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti.

Ainoana samaa mieltä väitteen kanssa on Jussi Halla-aho. Hänen mukaansa samat ilmiöt ovat toteutuneet samanlaisina kaikissa maissa, joihin on muuttanut laajassa mitassa ihmisiä Afrikasta tai köyhistä, islamilaisista maista.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisella on monta huomiota väkivaltarikollisuuden kasvuun.

Hänen mukaansa kriminologit ovat selittäneet väkivaltarikollisuuden kasvua ilmoituskynnyksen madaltumisella etenkin ja alle 15-vuotiaiden kohdalla korona-ajasta johtuvalla harrastusten loppumisella, koulunkäynnin vaikeuksilla ja aikuisten maailmasta saaduilla toimintamalleilla kuten rikollisuuden ihannoinnilla.

Nuorten väkivaltaa hän ei kuitenkaan suoraan yhdistäisi maahanmuuttoon.

– Jos nuorten väkivaltarikollisuutta tulkitsee vain maahanmuuttopolitiikkaan liittyvänä kysymyksenä, pitkälle ratkomisessa ei pääsisi. Nuorten väkivaltarikollisuudessa on kyse nuoriso-, sosiaali- ja lapsiperhepolitiikasta, Pekkarinen huomauttaa.

Väkivallan lisääntymisen taustalla on osattomuuden ja merkityksettömyyden kokemus, nuorisoalojen kattojärjestö Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm sanoo.

– Se osoittaa sen, että me ei olla onnistuttu yhteiskuntana huolta siitä, että kaikki pysyisi kyydissä.

Asiantuntijoiden mukaan nuorten väkivallan taustalla on useimmiten siis osattomuutta ja sosiaalisia syitä.

Voit keskustella aiheesta 31.12.2023 kello 23.00 asti.