Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti valtion rahankäytön suunnitelmat – sovituista leikkauksista pidetään silti kiinni kehysriihessä
Valtiovarainministeriö valmistautui kehysriihen vielä muutama kuukausi sitten täysin toisenlaisissa tunnelmissa kuin nyt.
Ensi viikon kehysriihessä hallitus sopii tulevien vuosien rahankäytön isoista linjoista.
Talouden tunnusmerkit näyttivät ainakin lyhyellä aikavälillä myönteisiltä: talous kasvoi, työllisyys lisääntyi ja verotuloja kertyi aiempaa enemmän.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander sanoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut asetelmat täysin.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti koko asetelman, ja se myös määrittää pitkälti kehysriihen agendan. Miten muuttuneeseen tilanteeseen pitäisi reagoida, Spolander kysyy.
Yksi asia kehysriihessä on lähes varma. Hallitus tulee lisäämään menoja, jotka liittyvät muun muassa puolustusvoimiin, huoltovarmuuteen, pakolaisiin ja energiainvestointeihin.
Kysymys kuuluukin, paljonko kehykset venyvät.
– Sitä en osaa sanoa. Nämä menokohteet ovat selkeästi niitä, jotka ovat agendalla. Toimenpiteiden, mitä ne sitten ovatkaan, pitäisi olla tarkkarajaisia ja määräaikaisia.
Taantumaa ei näytä olevan tulossa
Spolander perustelee näkemystään sillä, että useat tutkimuslaitokset ovat ennustaneet, että Venäjän sota Ukrainassa ei aja Suomea taantumaan. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, ettei laajaa elvytystä tarvittaisi.
Spolander kuitenkin sanoo, että talouden ennustaminen on juuri nyt todella vaikeaa. Arviot tulevaisuudesta pitää kiinnittää oletuksiin Ukrainan sodan etenemisestä.
Valtiovarainministeriö laatii kehysriiheen talousennusteen, jossa tehdään oletuksia sodan vaikutuksista Suomen talouteen.
– Kukaan ei tiedä, miten tässä käy. Näihin ennusteisiin pitää suhtautua enemmän skenaarioina, Spolander sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän vientimarkkinoiden rooli Suomen taloudessa on viime vuosina pienentynyt. Spolanderin mukaan niiden sulkeutuminen ei aja Suomen taloutta syvään kriisiin.
– Niin kauan kuin kriisi rajoittuu siihen, että Venäjän markkinat käytännössä sulkeutuvat pois, mutta muita kerrannaisvaikutuksia ei synny, kriisin vaikutukset Suomen talouteen jäävät rajallisiksi ja lyhyaikaisiksi.
Hallituspuolueet sopuisissa väleissä kehysriiheen
Pääministeripuolue SDP ja valtiovarainministeripuolue keskusta riitautuivat viime vuoden kevään kehysriihessä pahoin.
Pitkiksi venyneissä neuvotteluissa osapuolet riitelivät ennen kaikkea työllisyyttä koskevista päätöksistä.
Nyt neuvotteluista odotetaan viime kertaa sopuisampia. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs muistuttaa, että tilanne on tällä kertaa tyystin erilainen kuin vuosi sitten.
– Politiikkaa pitää tehdä aina ajassa. Nyt meillä on toisenlainen tilanne, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Pylväs sanoo.
Keskustan ja SDP:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat suhtautuvat suopeasti muun muassa puolustusvoimille ja huoltovarmuuteen esitettyihin lisämenoihin.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että turvallisuus nousee keskeisimmäksi asiaksi kehysriihessä.
– Tässä kehysriihessä on varmasti kaksi raidetta. Ensinnäkin on ne päätökset, joita hallitus on tehnyt aiemmin. Ja sitten tämä toinen raide, jossa pitää huomioida muuttunut tilanne, Lindtman sanoo.
Hallitus on linjannut aiemmin, että se hakee kehysriihessä 370 miljoonan euron säästöjä. Pylväs ja Lindtman pitävät päätöksestä kiinni.
– Yksi näistä aiemmin sovituista päätöksistä on pysyvien säästöjen hakeminen, Lindtman sanoo.
Kumpikaan ryhmien puheenjohtajista ei vielä lähde listaamaan tarkkoja säästökohteita, koska puolueet neuvottelevat niistä kehysriihessä.
Vuosi sitten hallitus sopi, kuinka paljon kunkin ministeriön tulisi leikata menojaan omalta hallinnonalaltaan. Kaavailuissa suurimmat säästöt kohdistuvat liikenne- ja viestintäministeriöön, jonka olisi karsittava toimintaansa 110 miljoonan euron edestä.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi säästöjä väylähankkeista ja teiden kunnossapidosta karsimista.
Hallituksessa on haluja perua myös tutkimus- ja kehitysrahoitukseen kohdistuvat leikkaukset, mikä nostaa muiden alojen säästöpainetta. Kuten aiemmin on sovittu, myöskään koulutuksesta, sosiaalietuuksista tai sosiaali- ja terveyspalveluista ei leikattaisi.
Hallituspuolueissa toiveita myös muille menolisäyksille
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) ehdotti maaliskuun puolessa välissä, että pienituloisille pitäisi korvata hintojen nousua ylimääräisellä indeksikorotuksella.
Ylen tietojen mukaan esitystä valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Vielä on epäselvää, päättääkö hallitus asiasta kehysriihessä. Ainakin sen odotetetaan nousevan neuvotteluissa esiin.
Hallituspuolueet eivät ole vielä neuvotelleet esityksestä, mutta tiettävästi keskusta suhtautuu lisämenoon varauksellisesti.
Julkisuudessa on esitetty, että lisämenoja voitaisiin rahoittaa kallistuneiden polttoaineiden arvonlisäverotulojen kasvulla.
Spolander muistuttaa, että yhden tuotteen hinnan nousu voi vähentää kulutusta muualla taloudessa.
– Jos on niin, että yhden kulutushyödykkeen hinta nousee, niin se käytännössä tarkoittaa, että kotitalouksilla jää rahaa toisiin asioihin vähemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että verotulot muusta kulutuksesta vastaavasti pienenevät.
Hallitus kokoontuu kehysriihen ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä 30.3.2022 kello 23 asti.
Lue lisää: