Voisiko kiertäjähermon stimulointi auttaa krooniseen kipuun? Uusi korvan taakse kiinnitettävä laite osaa ”nollata” hermoston

Erika Folkes on melkein luopunut toivosta löytää lääkkeitä krooniseen kipuun, joka on aina läsnä ja joka voi joskus aiheuttaa hänelle äärimmäistä tuskaa.

Hän on kestänyt tällaista epämukavuutta – joka määritellään yli kolme kuukautta kestäväksi kivuksi – vuosikymmeniä. Osa oireista on aiheutunut vammoista, erityisesti kolmesta auto-onnettomuudesta aiheutuneesta piiskaniskuvammasta, ja osa taas on seurausta yksinkertaisesti kehon kulumisesta.

Satunnaista tulehduskipulääkkeen pilleriä lukuun ottamatta perinteinen lääketiede tuskin tuo helpotusta 83-vuotiaan itävaltalaisen Folkesin vaivaa.

– On olemassa vain vähän, jos ollenkaan, tehokkaita lääkehoitoja monimutkaisiin kiputiloihin, hän kertoo.

– Mikään ei toimi.

Stefan Kampuschilla on mahdollisesti rohkaisevia uutisia Folkesille ja miljoonille muille hänen kaltaisilleen ihmisille ympäri Eurooppaa. Hän johti EU:n rahoitusta saanutta tutkimushanketta, jossa tutkittiin kroonisen kivun lievittämistä stimuloimalla kehon pisintä aivohermoa: kiertäjähermoa eli vagushermoa.

Kiertäjähermo on ikään kuin ”tietoväylä”, joka kulkee aivojen alaosassa olevasta aivorungosta selkäydintä pitkin paksusuoleen ja haarautuu matkalla niskan, rintakehän ja vatsan läpi. Sen tehtävänä on lähettää tärkeitä sähköisiä viestejä edestakaisin aivojen ja muun kehon välillä.

– Kiertäjähermolla on keskeinen rooli kivun käsittelyssä, kertoo Kampusch, joka on itävaltalaisen Aurimod-lääkeyhtiön toimitusjohtaja.

– Stimuloimalla sitä voimme kohdistaa vaikutuksen sekä aivorunkoon että aivon piireihin, joissa kipua käsitellään ja hallitaan.

Arviolta 20 prosenttia eurooppalaisista – eli noin 150 miljoonaa ihmistä – kärsii jonkinlaisesta kroonisesta kivusta. Juuri tällaiset ihmiset saattavat hyötyä tuloksista Kampuschin johtamasta ja EU:n rahoittamasta AuriMod-hankkeesta, joka päättyi joulukuussa 2022 yli kolmen vuoden tutkimuksen jälkeen.

Tutkijat kehittivät reseptillä saatavaa puettavaa laitetta, joka stimuloi kiertäjähermoa. Tuotteen tavaramerkkinimi on Vivo.

Vivo antaa potilaille pohjimmiltaan mahdollisuuden ”nollata” hermostonsa. Kivusta aivoihin ilmoittavat signaalit vaimentuvat, kun hermosto on ”juuttunut” kiputilaan.

– Voimme korjata signaaleja, jotka sanovat, että on kipua, kun todellista vammaa ei ole, ja voimme poistaa kipumuistin aivotasolla, Kampusch kertoo.

Kiertäjähermon stimulointia testattiin 148 ihmisellä, joiden hoitotulosten arviointi viittaa siihen, että ratkaisu puolittaa kroonisen alaselkäkivun noin 60 prosentilla käyttäjistä kuuden hoitoviikon kuluessa. Tämä on merkittävä parannus reseptillä saataviin kipulääkkeisiin verrattuna.

Ensimmäisen sukupolven Vivo-laitteita on saatavilla pääasiassa yksityisvastaanotoilla Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä. Ajan myötä, kun hyväksyntä- ja jakelusuunnitelmia kehitetään eteenpäin, laitteen pitäisi olla saatavilla useammissa maissa ja kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kautta.

Se on mahdollinen vaihtoehto olemassa olevalle järjestelmälle, selkäydinstimulaattorille, joka tuottaa alaselkäkipua hillitseviä sähköisiä pulsseja.

Stimulaattoria pidetään viimeisenä harkittavana hoitovaihtoehtona, ja sitä tarjotaan vain rajoitetulle määrälle potilaita (esimerkiksi Itävallassa arviolta 400 potilaalle vuodessa). Se on sekä kallis että suhteellisen riskialtis hoitomenetelmä, koska potilaan selkään asennetaan lankaelektrodit ja akku.

Siksi vähemmän invasiiviselle hoitomuodolle on runsaasti kysyntää.

Vivo kiinnitetään korvan taakse, ja sen elektrodit tulevat ihon sisään lähellä kohtaa, jossa kiertäjähermo puikkelehtii kohti ulkokorvan näkyvää osaa.

Hoidossa – jonka teho on yksilöllisesti räätälöity – hermo saa jatkuvaa stimulaatiota (joka tuntuu kivuttomana pistelynä) seitsemän päivän ajan keskimäärin kuuden hoitojakson ajan.

– Uskomme, että laitteemme tarjoaa kroonista kipua sairastaville potilaille uuden hoitomuodon, joka on toivottavasti tehokkaampi kuin nykyään saatavilla olevat lääkkeet, Kampusch sanoi.

Folkes kertoo, että hän on kiinnostunut minimaalisesti invasiivisesta vaihtoehdosta, jollainen Vivo on, ja haluaa lisätietoja siitä. Hän aikoo ottaa asian esille lääkärinsä kanssa.

Itävallan pääkaupungissa, Wienissä, sijaitsevan Chronic Pain Alliancen potilastukiryhmän perustajajäsen Folkes kertoo, että hänellä ei pysty seisomaan kunnolla yli viiden minuutin ajan, koska hänen neurokirurginsa kolme vuotta aiemmin tekemän selkäleikkauksen hyödylliset vaikutukset ovat alkaneet hävitä.

– Pyydän häntä tutustumaan Vivo-laitteeseen ja selvittämään, voisiko se auttaa minua, hän sanoo.

Sillä välin Folkes hillitsee oireitaan hieronnalla, fysioterapialla ja käymällä kävelyllä labradorinnoutajansa kanssa.

Kiertäjähermon, jota kutsutaan joissain maissa myös ”sieluhermoksi” sen monimutkaisuuden ja herkkyyden vuoksi, aktivointi voi kohentaa ihmisten terveyttä muutenkin kuin vain hillitsemällä kroonista kipua.

Tällaisen stimulaation on myös havaittu parantavan mielialaa, lievittävän stressiä, parantavan ruoansulatusta, edistävän sydänterveyttä ja vahvistavan vastustuskykyä.

– Näyttää siltä, että joka viikko kuulen uudesta tieteenalasta, joka tutkii kiertäjähermon terveyttä edistäviä ominaisuuksia, kertoo tohtori Eric Daniel Glowacki, materiaalitutkija Brnon teknillisestä yliopistosta Tshekin tasavallassa.

Hän johtaa EU:n rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on manipuloida kiertäjähermoa tulehduksellisen suolistosairauden eli IBD:n oireiden lievittämiseksi. Jopa 3 miljoonaa eurooppalaista sairastaa kyseistä sairautta.

Optel-Med-niminen hanke kestää viisi vuotta ja jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka.

Glowackin tiimi tutkii erityisesti tietynlaista IBD:tä, joka tunnetaan Crohnin tautina. Se aiheuttaa ripulia, painon laskua ja aliravitsemusta sekä vatsakipua.

Tutkijat kehittävät implanttia, joka koostuu kiertäjähermoa stimuloivista elektrodeista.

Tutkimus perustuu kasvavaan näyttöön siitä, että tietyillä taajuuksilla tehtävällä kiertäjähermon stimuloinnilla voi olla merkittävä vaikutus pernaan – elimeen, joka on keskeisessä roolissa kehon tulehdusprosesseissa.

– Kun Crohnin tautia sairastavien potilaiden kiertäjähermoa stimuloidaan näillä taajuuksilla, heidän pernansa immuunivaste heikkenee ja heidän oireensa lieventyvät ja joskus häviävät kokonaan, Glowacki kertoo.

Optel-Medin tavoitteena on luoda implantti, joka on sekä paljon pienempi kuin mikään nykyään saatavilla oleva – esimerkiksi sydämentahdistin on tulitikkurasian kokoinen – ja joka ei vaadi leikkausta neljän tai viiden vuoden välein pariston vaihtamista varten.

Tiimin ratkaisu perustuu siihen, että implantti aktivoituu punaisen valon ja lähi-infrapunavalon taajuuksien valosta. Glowackin mukaan näiden aallonpituuksien valohiukkaset voivat tunkeutua ihon ja kudoksen läpi kaksi senttimetriä ihon alla, lähellä solisluuta olevaan implanttiin.

– Ajatuksena on, että potilas asettaa laitteen, kuten älypuhelimen, kaulalleen aktivoimaan implantin, joka puolestaan stimuloi kiertäjähermoa, hän sanoo.

Tähän mennessä laitteen superpienoisversiota on testattu, turvallisesti ja menestyksekkäästi, hiirillä ja rotilla.

Seuraavaksi tiimi aikoo edetä suurempiin nisäkkäisiin. Lopulta Glowacki toivoo, että tämä langaton, valon voimalla toimiva tekniikka tulee laajalti potilaiden saataville.

– Toivomme, että Crohnin tautia sairastavat käyttävät tulevaisuudessa implanttejaan samalla tavalla kuin astmaatikot käyttävät inhalaattoria, hän kertoo.

– Kun he tuntevat oireidensa alkavan, he pitävät puhelintaan pystyssä ja aktivoivat laitteensa.

Tämän artikkelin käsittelemää tutkimusta on rahoittanut EU ja Optel-Med-hankkeen tapauksessa myös Euroopan tutkimusneuvosto (ERC). Haastateltujen näkemykset eivät välttämättä vastaa Euroopan komission näkemyksiä.

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin EU:n tutkimus- ja innovaatiolehti Horizonissa.