Ylen ekonomistikysely: ”Ei pelota, mutta isoja riskejä on” – Suomen talous liukuu taantumaan ja ostovoima heikkenee vielä kuukausia
Taantuma uhkaa taloutta, mutta vielä on mahdollisuus välttyä pahalta sellaiselta. Näin voi tiivistää yhdeksän ekonomistin arviot talouden tilasta Ylen kyselyssä.
– Paljon on nyt kiinni kuluttajista: riittääkö heillä luottamusta ja säästöjä innostua palveluiden kuluttamisesta koronasulkujen jälkeen, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo.
Tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Esimerkiksi tulevaa hintojen nousuvauhtia eli inflaatiota on vaikea ennakoida.
– Taloushistoriasta ei löydy hyvää vertailukohtaa jonka perusteella [inflaation] kokonaisvaikutusta voisi täsmällisesti ennakoida, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kirjoittaa vastauksessaan.
Nykytilanteessa yhdistyy moni asia: pandemian vaikutukset, sota Euroopassa, historiallisen laajat talouspakotteet, Kiinan rajut koronasulut ja maailmanlaajuisesti uhkaava ruokakriisi.
Kyselyn ekonomisteista vain OP:n Reijo Heiskanen arvioi, että talouden indikaattorit eivät puolla taantumaa ”ainakaan laajalla rintamalla lähiaikoina”.
– On hyvä huomata, että taloudessa on myös monia tekijöitä, kuten pandemian aikana syntynyttä patoutunutta kysyntää, jotka voivat tukea talouskehitystä vielä pitkään, Heiskanen sanoo.
Hänkin tosin toteaa, että on myös riskejä, jotka voisivat painaa talouden taantumaan nopeastikin.
Alta voit kuunnella Politiikkaradion keskustelun aiheesta. Syksyllä moni suomalainen kokee, miltä tuntuu kun reaalitulot laskevat, ohjelmassa todetaan.
Pelottaako taantuma?
Osa ekonomisteista sanoo pelkäävänsä taantumaa, osa taas ei. Taantumia on historiassa tullut ja mennyt, ja ne ovat osa talouden kiertokulkua, huomauttaa esimerkiksi OP:n Heiskanen.
– Taantuma on kuitenkin vain normaali osa talouden suhdannevaihteluita, eikä samalla tapaa pelottava asia kuin vaikkapa pandemia ja sota, SAK:n Kaukoranta sanoo.
Samaa mieltä on Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n pääekonomisti Sanna Kurronen.
– Itse en taantumaa pelkää, koska osittainhan tämä tilanne johtuu siitä, että me haluamme asettaa sanktioita Venäjälle ja puolustaa Ukrainaa. Siitä seuraa hintojen nousua, ja minusta se on tehtävä, Kurronen sanoo.
Jos kulutus alkaa selvästi vähentyä kallistuvien hintojen vuoksi, työllisyys saattaa heikentyä, ekonomistit toteavat. Stagflaatiota eli vaikeaa taantumaa ehkäisee juuri nyt se, että työllisyys on pysynyt korkeana.
– Meillä on työvoimapula, ja suurin osa työttömäksi jäävistä pystyy etsimään töitä muista yrityksistä, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
Myös teollisuuden tilauskanta on hyvä ja ihmisillä on yhä korona-aikana kertyneitä säästöjä, joita käyttää.
Kuoppamäki pelkää taantuman iskevän kansainvälisen taloustilanteen vuoksi. Taantuma on mahdollinen myös Yhdysvalloissa ja Suomen suurimman kauppakumppanin Saksan vienti on jo hyytynyt.
– Suomen vienti Venäjälle tyrehtyy, kulutuskysyntä kärsii rajusta inflaatiosta, asuntotuotanto luultavasti heikkenee loppuvuodesta, korot nousevat ja yritykset harkitsevat investointeja pidempään, Kuoppamäki luettelee taantuman merkkejä.
Suomalaisten yritysten on vaikea löytää Venäjää korvaavia kauppakumppaneita, Kuoppamäki sanoo.
Mitkä pahimmat uhat?
Inflaation lisäkiihdyttäjät voi tiivistää tällä erää kahteen asiaan.
Ensinnäkin Ukrainan sodassa ja Venäjän reaktioissa voi tulla vielä yllätyksiä.
Jos Venäjä vaikka päättäisi katkaista kaasun toimitukset Eurooppaan top tykkänään, euroalueen suurimmassa taloudessa Saksassa voisi olla edessä suoranainen lama. Saksan viennin määrä on jo nyt supistunut esimerkiksi autoteollisuuden komponentti- ja materiaalipulan vuoksi.
Toinen ekonomistien seuraama tekijä on palkat.
– Vastaavaa hintasokkia ei ole koettu pitkään aikaan, joten on hyvin hankala arvioida, miten palkat muuttuvat reaktiona toteutuneeseen reaalitulojen supistumiseen ja uudella tavalla epävarmoihin inflaatiota koskeviin odotuksiin, työelämäprofessori Vesa Vihriälä kirjoittaa.
Sosten pääekonomisti Anni Marttisen mielestä palkankorotusvaatimukset ovat luonnollisia, kun hinnat nousevat.
– Selvästi Ukrainan sodan suuremmat vaikutukset ovat vasta edessä. Ulkoiset riskit ja sokkien aiheuttajat johtavat talouden orkesteria juuri nyt ja lähitulevaisuudessa, Marttinen toteaa.
Nykyisenlaista inflaatiota ei ole koettu vuosikymmeniin, ja sen vaikutusta tuleviin palkankorotuksiin on hyvin vaikea ennakoida.
– Ekonomistien mallit, joihin on usein sisällytetty dataa kymmenen tai 20 viime vuoden ajalta, eivät tässä tilanteessa välttämättä toimi ollenkaan ja isoja yllätyksiä voi tulla, Tuuli Koivu huomauttaa.
Myös Sanna Kurronen korostaa, että näin kovan inflaation ”toisen kierroksen vaikutuksista” ei vielä ole kokemusta – siitä, miten hintojen nousu siirtyy palkkoihin ja sieltä takaisin kuluttajahintoihin.
Mitä voi tehdä?
Avainasemassa on Euroopan keskuspankki. EKP:n päätehtävä on turvata hintavakautta eli estää rahan arvon nopeaa heikkenemistä.
Nyt inflaatio huitelee jo yli kahdeksassa prosentissa. Keskuspankki on kertonut aikovansa kiristää rahapolitiikkaa. Tämä tarkoittaa, että EKP lopettaa lainapapereiden ostamisen ja nostaa korkoja loppuvuonna.
Olennaista on se, miten jyrkkiä liikkeitä EKP tekee. Se kertoo aikeistaan huomenna.
Yksi EKP:n ongelmia on se, että euromaiden hinnat nousevat hyvin eri vauhtia. Ero on kasvanut kasvamistaan. Kun Maltalla ja Ranskassa selvittiin alle kuuden prosentin inflaatiolla toukokuussa, Virossa elämisen hinta nousee jo yli 20 prosentin vuosivauhtia.
Hinnat ovat EKP:n määritelmän mukaan riittävän vakaita, kun inflaatio on noin kaksi prosenttia.
EKP on poikkeuksellisen hankalassa tilanteessa, arvioi esimerkiksi Kuntarahoituksen pääekonomisti.
– Saattaa olla hankalin tilanne mikä EKP:lla on ikinä ollut. Ykkösprioriteetti on nimenomaan hintavakauden palauttaminen, mutta vaadituista toimenpiteistä voi seurata, että talous niistä aika paljon kärsii, Timo Vesala sanoo.
Rahapolitiikan kiristämisessä on myös vaaransa.
– Iso riski on se, että inflaatiota ei saadakaan maltillisella rahapolitiikan kiristämisellä hidastumaan ja sitten rahapolitiikkaa täytyy kiristää erittäin voimakkaasti. Se ajaisi meidät todennäköisesti hyvin ankaraankin taantumaan, EVA:n Sanna Kurronen sanoo.
Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomistin mielestä nykyisiä ongelmia ei kannattaisi korjata keskuspankin rahapolitiikalla vaan valtioiden finanssi- eli budjettipolitiikalla. Jos inflaation kiihtymiseen vastataan rahapolitiikkaa kiristämällä, taantuman riski vain lisääntyy Patrizio Lainàn mukaan.
– Ukrainan sota kiihdyttää julkisia investointeja puolustukseen, varautumiseen ja vihreään siirtymään. On mahdollista, että aktiivisen finanssipolitiikan ansiosta taantuma onnistutaan välttämään, Lainà arvioi.
Miten rahapolitiikka kiristyy?
Euroopan keskuspankki kertoo torstaina, miten se nostaa korkoja lähikuukausina. Ensimmäinen koronnosto tulee todennäköisesti heinäkuussa.
Lisäksi ekonomistit ennakoivat EKP:n päivittävän tuntuvasti hintaennusteitaan. Jos keskuspankki ennakoi inflaation kiihtyvän reippaasti vielä ensi vuonnakin, korkojen nostoja nähdään vielä useita.
Esimerkiksi Handelsbanken arvioi talletuskoron nousevan 0,75 prosenttiin jo ensi vuoden alkuun mennessä.
Asuntolainojen kysyntä on jo heikentynyt korkojen nousun vuoksi. Moni velallinen joutuu totuttelemaan siihen, että lainasta pitää maksaa korkoa.
Pitkien valtionlainojen korot ovat nousseet sodan alusta lähtien. Siksi talousviisaat odottavat EKP:lta torstaina myös osviittaa siiitä, miten esimerkiksi Italiaa ja muita velkaantuneita maita tuetaan jatkossa.
Brittilehti FT:n mukaan suunnitteilla olisi uusi, tiettyjen maiden velkapapereihin kohdennettu arvopapereiden osto-ohjelma.
Voit keskustella aiheesta 9.6. klo 23 saakka.
Aiheesta lisää: