Ylen kansanedustajakysely: Keskusteluilmapiiri eduskunnassa on heikentynyt – perussuomalaiset eri mieltä
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Yli puolet Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista arvioi keskusteluilmapiirin eduskunnassa heikentyneen tällä vaalikaudella. Kysely tehtiin 22.2.–1.3.2023.
Keskusteluilmapiiriin tyytymättömiä on erityisesti hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä.
Pääministeripuolue SDP:n kansanedustajista yli puolet katsoo keskusteluilmapiirin heikentyneen.
Tarja Filatov (sd.) on ollut eduskunnassa vuodesta 1995 ja hän on toiminut myös ministerinä. Filatovin mielestä poliittinen keskustelu on ilkeäsävyisempää kuin aiemmin.
– Toisen nolaaminen ja halventaminen, henkilökohtaiset heitot ovat yleistyneet. Aiemmin asioista on sanottu ja väitelty kovasanaisesti, mutta sävy on ollut toista kunnioittavampaa, Filatov toteaa.
Myös tahalliset väärinymmärrykset ja faktojen vääristelyt ovat Filatovin mukaan ikävä kyllä arkipäivää.
– Keskustelukulttuuri on tullut somemaisemmaksi, Filatov tiivistää.
Salihuutelu kärjistää ilmapiiriä
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoo, että eduskunnan keskusteluilmapiirissä on ollut jo pidemmän aikaa nähtävissä kehitys ilmapiirin kärjistymisestä, mikä näkyy esimerkiksi salihuuteluina täysistuntojen aikana.
– On pidettävä mielessä, että eduskunnassa työskentelee hyvin erilaisia ihmisiä, joilla on omat mielipiteensä ja poliittiset tavoitteensa. Politiikassa asiat riitelevät eivät ihmiset. Keskusteluun on suhtauduttava rakentavasti yli puoluerajojen ja myös yli hallitus-oppositio-rajojen, Tuppurainen linjaa.
Keskusteluilmapiirin heikentyminen huolestuttaa myös keskustan kansanedustajia.
Markus Lohen (kesk.) mielestä heikentyminen on tapahtunut pikkuhiljaa useamman vaalikauden ajan.
– Koronakriisi vaikutti myös negatiivisesti eduskuntaan työyhteisönä, Lohi uskoo.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) vastaa, että keskusteluilmapiiri on suurin piirtein samanlainen kuin viime vaalikaudella.
– Repivä kehitys alkoi varmaan noin vuosien 2013–2016 välillä. Tähän ovat varmaan vaikuttaneet somen nousu politiikan välineenä, puolueiden välisten erojen kärjistyminen ja kansalaisten mieliä kuohuttaneet teemat, kuten maahanmuutto, ilmastoasiat ja korona.
Riikka Purra: Puhe on joskus kovaa
Oppositiosta eduskunnan keskusteluilmapiiri näyttäisi olevan pääosin kunnossa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kehuu, että eduskunnan työskentelyilmapiiri on kaiken kaikkiaan oikein hyvä.
– Jokainen politiikassa oleva tietää, että puhe on joskus kovaa, Purra kuittaa.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (ps.) ei ole havainnut keskusteluilmapiirin heikentyneen.
– Asiattomia kommentteja tulee vihervasemmistosta aika paljon, kun kansallismielisiä syytetään vaikkapa rasismista tai islamofobiasta. Ei kuitenkaan dramaattista muutosta aiempaan vaalikauteen, Tavio sanoo.
Leena Meri (ps.) korostaa, että kiistat ovat poliittisia eivät henkilökohtaisia.
– Tiukka pitää ollakin ja pistää toiset vastuuseen poliittisista tekemisistä ja päätöksistä. Se kuuluu siihen asiaan. Mutta en ainakaan ole huomannut, että kukaan olisi mun henkilöön hyökännyt, Meri toteaa.
Koronavuodet vähensivät yhdessäoloa
Toisen suuren oppositiopuolueen kokoomuksen riveissä näkemykset eduskunnan keskusteluilmapiiristä hajoavat.
Puoluejohtaja Petteri Orpo (kok.) katsoo, että politiikan keskusteluilmapiiri on tällä vaalikaudella valitettavasti heikentynyt.
– Tähän on varmasti vaikuttanut erityisesti koronaviruksen aiheuttamat muutokset yhdessä toimimisessa, Orpo arvioi syitä muutokseen.
Myös hallituspuolue vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne syyttää korona-aikaa ilmapiirin heikentymisestä
– Tämä on ensimmäinen vaalikauteni, joten paha sanoa. Se on kuitenkin selvää, että korona-aika heikensi ilmapiiriä, kun porukka ei nähnyt toisiaan erilaisissa vapaamuotoisissa yhteyksissä, Harjanne pyörittelee.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz arvioi koronan aiheuttaneen sen, että keskustelua on käyty enemmän sosiaalisen median kautta ja tapaamisia ja etenkin yhdessäoloa on ollut vähemmän.
– Ymmärrys syntyy kanssakäymisestä. Kaiken kaikkiaan on syytä olla huolissaan polittiseen ilmapiirin polarisaatiosta ja siitä, miten kulttuurisodan aiheilla synnytetään polarisaatiota suomalaisessa poliittisessa keskustelussa, Adlercreutz varoittaa.
Poliittiselle keskustelulle on aina tilaa
Eduskunnassa vuodesta 1979 vaikuttanut Ben Zyskowicz (kok.) käyttää eduskunnassa paljon puheenvuoroja. Hänen mielestään keskusteluilmapiirissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia.
– Mielestäni keskusteluilmapiiri on suunnilleen samanlainen kuin edellisilläkin vaalikausilla, Zyskowicz vastaa Ylen kansanedustajakyselyyn.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on Zyskowiczin kanssa samoilla linjoilla.
– Eduskunnassa on aina käyty poliittista keskustelua, jossa on ja pitää olla erilaisia mielipiteitä. Some-maailma on sitten erikseen, mutta sitä ei tässä kysytty.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.) on epävarma siitä, onko keskusteluilmapiiri heikentynyt. Hän viittaa oman roolinsa eroihin nyt eduskuntaryhmän vetäjänä ja edellisellä vaalikaudella untuvikkona.
– Sen voi sanoa, että pidemmässä katsannossa kärjistävä ja hyökkäävä puhetapa on yleistynyt.
– Pääsyy on pyrky päästä klikkiotsikoiden aiheeksi. Toinen syy on, että puhetapa saa vaikutteita siitä, miten kansanedustajat tottuvat kinaamaan sosiaalisessa mediassa, Mykkänen tulkitsee.
Vihanlietsonta ja vääristely leviävät somesta
Vihreiden pitkäaikainen kansanedustaja Satu Hassi on havainnut eduskunnassa itsetarkoituksellista hyökkäävyyttä niin paljon, että esimerkiksi kyselytunnit tuntuvat hänen mielestään lähinnä kärsimykseltä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo epäilee, että vihanlietsonta ja vääristely leviävät sosiaalisesta mediasta eduskuntaan ja takaisin, kun osa edustajista hyötyy vaaleissa koventuvista asenteista.
– Enemmistö edustajista onneksi tuntuu yhä etsivän ratkaisuja ongelmien synnyttämisen ja kasvattamisen sijaan, Saramo hieman pehmentää arvosteluaan.
Nato-keskustelussa vähemmistöön jäänyt Johannes Yrttiaho (vas.) on tyytymätön erityisesti siihen, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on hänen näkökulmastaan yksipuolistunut.
– Se on vakava ongelma, kun huomioidaan, miten laajakantoisia ratkaisuja Suomessa on tehty. Kriittiset arviot Nato-jäsenyydestä ja ulkopolitiikan suunnanmuutoksesta ovat jääneet vähälle.
– Se ei tietenkään tarkoita, että ongelmia ei olisi. Ne halutaan sivuuttaa. Mediakeskustelun yksipuolisuus, kritiikin vähättely, jopa leimaaminen heijastuvat eduskuntaan asti, Yrttiaho toteaa.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo ei näe keskusteluilmapiirin heikentyneen. Hän ei perustele Ylen kyselyssä kantaansa tarkemmin.
Eduskuntakeskustelussa usein omia polkujaan kulkeva Ano Turtiainen (vkk.) katsoo keskusteluilmapiirin heikentyneen.
– Onhan se heikentynyt, kun yksin joudun siellä puolustamaan tätä maata ja kansaa. Kaikki muut on hiljennetty eli pakotettu puhumaan vain sitä, mitä media heille syöttää, Turtianen tilittää Ylen kansanedustajakyselyssä.
Voit keskustella tästä artikkelista 10.3.2023 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Bensan hinta kuumensi kyselytunnin – Saarikko läksytti perussuomalaisia: ”Miten te kehtaatte…”