Ylen kysely kansanedustajille: Nato-jäsenyyttä vastustaa hyvin harva, moni panttaa yhä kantaansa – katso oman edustajasi perustelut
Yhä useampi kansanedustaja on valmis julkistamaan mielipiteensä Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon. Ylen kyselyyn vastasi 112 edustajaa eli reilu puolet koko eduskunnasta.
Selvä enemmistö vastanneista kannattaa Suomen jäsenyyttä Natossa. Kyllä-vastaajia on nyt 71.
Kantaansa ei osaa sanoa 35 vastaajaa. Jäsenyyttä sotilasliitossa ilmoittaa vastustavansa kuusi edustajaa.
Eduskuntaryhmistä kokoomuksen vastaajissa on yhä eniten Nato-jäsenyyden kannattajia. Puolueella on jo puoluekokouksen myönteinen Nato-kanta, kuten RKP:lläkin.
Kokoomuksen Pihla Keto-Huovinen on muuttanut mieltään ja kannattaa Nato-jäsenyyttä. Hänen mielipiteeseensä ovat vaikuttaneet erityisesti maanpuolustuksen ja turvallisuuden asiantuntijat.
– Aiempi ajatukseni siitä, että [sotilaallinen] liittoutumattomuus tulee säilyttää turvallisuuspolitiikkamme kulmakivenä, on muuttunut Natoon liittymisen kannalle, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja horjutti koko vakauspolitiikan perustaa, Keto-Huovinen perustelee.
Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz muistuttaa, että Suomi harjoittelee jo Naton kanssa ja Puolustusvoimien eri järjestelmät ovat täysin Nato-yhteensopivia.
– Meidät mielletään osaksi länttä, mutta meillä ei ole viidennen artiklan tarjoamaa suojaa. Jäsenyys olisi psykologisesti iso muutos, mutta käytännön tasolla pieni. Se lisäisi turvallisuutta ja vahvistaisi pohjoismaista yhteistyötä etenkin, jos Ruotsikin liittyisi.
Naton perustamissopimuksen viides artikla velvoittaa jäseniä puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.
- Katso alta, miten sinua kiinnostava kansanedustaja vastasi kyselyyn. Voit hakea edustajaa nimellä tai selata ehdokkaiden vastauksia nuolikuvioista.
Perussuomalaisten, vihreiden ja keskustan Nato-into on lisääntynyt
Jos tätä kyselyä verrataan Ylen vajaa kuukausi sitten julkaisemaan kyselyyn, niin erityisesti perussuomalaisten, vihreiden ja keskustan ryhmien Nato-kannattajien määrä on lisääntynyt.
Sen sijaan SDP:n eduskuntaryhmästä vain yksi ilmoittaa kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Hän on Suna Kymäläinen. Kymäläinen kertoo kannattaneensa jäsenyyttä vuodesta 2015 lähtien, siis Venäjän Krimin-valtauksen jälkeen.
– On kuitenkin tärkeää, että nyt ei tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Hallituksen selonteon käsittelyn yhteydessä haetaan yhdessä hallituksen, eduskunnan ja tasavallan presidentin kesken vastauksia ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin.
Kymäläistä lukuun ottamatta muut vastanneet SDP:n kansanedustajat kertoivat, etteivät he vielä osaa sanoa näkemystään Suomen Nato-jäsenyydestä.
Tästä ei voi päätellä jäsenyyden vastustusta. Demarileirissä on ajateltu, että kannattaa odottaa hallituksen turvallisuusselontekoa ennen kantojen lukkoonlyömistä.
Vihreiden eduskuntaryhmästä puolet ilmoittaa kyselyssä kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Tiina Elo ajatteli aiemmin, että Suomen turvallisuusratkaisuksi riittää vahva oma puolustus ja tukeutuminen Euroopan unionin puolustusyhteistyöhön.
– Ukrainan sota on osoittanut, että tiukan paikan tullen on ratkaiseva ero sillä, onko Naton jäsen vai ei. Tässä tilanteessa näen, että jäsenyys olisi Suomelle turvallisin vaihtoehto, Elo arvioi.
Miltei puolet koko perussuomalaisten ryhmästä kannattaa Nato-jäsenyyttä. Kannattajien määrä on noussut seitsemällä edustajalla vajaan kuukauden takaisesta kyselystä.
Eduskunnan toinen varapuhemies, perussuomalaisten Juho Eerola asettaa kolme ehtoa jäsenyydelle. Yksi niistä liittyy Ruotsiin. Ruotsin tulisi jättää hakemus Suomen kanssa samaan aikaan ja saada samat takuut.
– Natoon tulee liittyä vain siinä tapauksessa, että saamme täydet turvatakuut koko hakemusprosessin ajaksi. Ennen hakuprosessia tulee saada varmat takuut myös siitä, että yksikään Nato-maa ei estä Suomen jäsenyyttä, Eerola haluaa.
Vasemmistoliiton vastaajissa on eniten jäsenyyden vastustajia
Nato-jäsenyyden vastustajien laskemiseen riittävät kahden käden sormet tässä kyselyssä. Kuusi edustajaa oli sitä mieltä, että Suomen ei tulisi liittyä sotilasliiton jäseneksi.
Vastustajista neljä oli vasemmistoliitosta, yksi perussuomalaisista. Myös valta kuuluu kansalle puolueen puheenjohtaja Ano Turtiainen vastustaa jäsenyyttä.
Vasemmistoliiton Katja Hänninen ei innostu Suomen jäsenyydestä sotilasliitossa, mutta hän painottaa, että avoin keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaihtoehdoista on tärkeää.
– Suomen [sotilaallinen] liittoutumattomuus on antanut meille painoarvoa konfliktien sovittelevana osapuolena, meillä on edelleen erinomainen maanpuolustustahto ja toimiva oma puolustus. Puolustusyhteistyötä Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa voisi syventää, Hänninen arvioi.
Perussuomalaisista Juha Mäenpää vastustaa jäsenhakemuksen jättämistä juuri nyt.
– Yhteiskuntarauhan turvaamiseksi ja tilanteen eskaloitumisen välttämiseksi Nato-hakemusta ei tule jättää tällä hetkellä, Mäenpää vastaa.
Kaikki Nato-kannattajat tai -vastustajat eivät vastanneet kyselyyn
Kaksikymmentä sellaista edustajaa, jotka vastasivat kuukausi sitten Ylen selvitykseen, eivät nyt vastanneet tähän kyselyyn.
Jos tehdään oletus, että kuukausi sitten Nato-jäsenyyttä kannattaneet ovat edelleen samaa mieltä (vaikka eivät nyt vastanneet), niin siinä tapauksessa Nato-kannattajien määrä nousisi 71 edustajasta 82:een.
Lisäksi esimerkiksi perussuomalaisista puheenjohtaja Riikka Purra tai Jussi Halla-aho eivät ole kummallakaan kertaa vastanneet Ylen kyselyyn, mutta he ovat julkisesti kertoneet, että tukevat Nato-jäsenyyttä. Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätti äänestyksen jälkeen kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä.
Nato-jäsenyyden tukijoita on siis eduskunnassa enemmän kuin näistä luvuista käy ilmi.
Ja edelleen – jos tällä kertaa vastaamatta jättäneet Nato-jäsenyyden vastustajatkin olisivat pysyneet näkemyksessään, Ylen kyselyissä yhteenlaskettu vastustajien määrä olisi 11 edustajaa.
Helsingin Sanomat on kerännyt eri lähteistä tietoja Nato-jäsenyyttä kannattavista ja vastustavista edustajista. Tässä laskennassa jäsenyyden kannattajia oli maanantaina 89 ja vastustajia 14.
Hallituspuolueiden vastaajista puolet ei vielä osaa sanoa kantaansa
Oppositiopuolueiden edustajista valtaosa kyselyyn vastanneista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Sen sijaan puolet hallituspuolueisiin kuuluvista vastaajista ei osaa sanoa kantaansa.
Yksi heistä on vasemmistoliiton Juho Kautto. Vielä kuukausi sitten Kautto oli jäsenyyttä vastaan, mikäli kysymys tarkoitti välitöntä liittymistä tai liittymisprosessin aloittamista.
Nyt Kautto vastaa, ettei osaa sanoa. Peruste on se, että eduskunta ei ole vielä saanut valmisteilla olevaa turvallisuusselontekoa hallitukselta.
– Haluan katsoa, mitä selonteko sanoo kokonaisturvallisuudestamme. Teen siitä ja asiantuntijoita laajasti kuulemalla omat päätökseni. Näin suuri asia vaatii puntarointia, Juho Kautto perustelee.
Keskustan ryhmässä vastanneista yhdeksän kannatti Nato-jäsenyyttä, seitsemän ei osannut sanoa. Näkemystään miettii edelleen myös Hilkka Kemppi, joka aikaisemmin suhtautui jäsenyyteen kielteisesti.
– Suomen turvallisuustilanne on pysyvästi muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Olen ottanut sotilasliiton punnintaan aikaa ja kuuntelen asiantuntijoita nyt laajasti, Kemppi vastaa.
Sen sijaan oppositiossa kristillisdemokraateista Peter Östman kannattaa Nato-jäsenyyttä.
– Itse olen avoin puolustusliitto Naton jäseneksi hakeutumiselle. Hakemusprosessiin tulee liittyä turvallisuuspoliittinen arvio tilanteesta, Östman vaatii.
Myös nyt-liikkeen puheenjohtaja Harry Harkimo kannattaa Nato-jäsenyyttä.
Voit keskustella Suomen Nato-jäsenyydestä tämän jutun yhteydessä keskiviikkoon 6.4.2022 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.
Katso lisää:
Tilaa Ylen uutiskirje sinua kiinnostavasta kansanedustajasta
Ylen aiempi Nato-kysely edustajille: Ylen kysely: Suurin osa kansanedustajista panttaa vielä kantaansa Suomen Nato-jäsenyyteen – enemmistö kantansa kertovista sanoo kyllä