Ylen kysely kansanedustajille: Vastanneista suuri osa haluaisi tukea pienituloisia enemmän, kun elinkustannukset kasvavat
Lähes puolet kansanedustajista kannattaa jonkinlaisia lisätukia pienituloisille, kun elinkustannukset nousevat vauhdilla.
Tämä selviää Ylen kansanedustajakyselystä, jossa kysyttiin kaikilta 200 kansanedustajalta, pitääkö pienituloisille antaa lisätukea, koska energian ja ruuan hinta on noussut Ukrainan sodan takia. Kyselyyn vastasi reilu puolet eli 111 kansanedustajaa. Heistä 94 oli sitä mieltä, että jonkinlaiselle lisätuelle on tarvetta.
Vastanneet kansanedustajat olivat kyselyssä harvinaisen samanmielisiä: lisätukea kannatettiin puolueesta riippumatta.
Suomalaisten taloutta on runnellut ensin koronakriisi ja heti perään sota Ukrainassa. Euroopanlaajuisesti energian hinta on pompannut korkealle: maaliskuussa se nousi lähes 45 prosenttia. Energian hinnannousu vaikuttaa välillisesti monien muidenkin asioiden hintoihin, kuten esimerkiksi ruuan hintaan.
Rahan jakaminen nousee hallituksen neuvottelupöytään tiistaina alkavassa kehysriihessä. Pienituloisten suomalaisten taloudellinen tukeminen on ajankohtainen keskustelunaihe, sillä inflaatio on huipussaan, eikä helpotusta ole tiedossa lähiaikoina.
Kehysriihessä, eli viralliselta nimeltään hallituksen kehysneuvottelussa, hallitus suunnittelee valtion lähivuosien taloutta, ja tarkastelee miten suunnitellut menot ovat pitäneet kutinsa.
Ukrainan sodan takia perustettu varautumisen ministerityöryhmä päätti pari viikkoa sitten tukea kotimaista ruuantuotantoa maatalouden kustannuskriisin keskellä 300 miljoonalla eurolla, jotta Suomen huoltovarmuus olisi tukevammalla pohjalla. Se ei kuitenkaan vaikuta ruuan hintaan nopeasti.
Vastauksessaan Ylen kyselyyn moni kansanedustaja nosti esiin saman huolen: jos hinnat jatkavat nousuaan, pienituloiset joutuvat entistä ahtaammalle. Ruuan ja energian hinnan muutosta ei voi kukaan tietää, mutta nousu voi olla dramaattinen, Pauli Kiuru (kok.) toteaa.
– Kansainväliset toimitusketjut ovat häiriintyneet ja Ukrainan maataloustuotanto laskee huomattavasti. Hintojen nouseminen Suomessa ei saa johtaa tilanteeseen, missä ihmisillä ei ole varaa liikkua töihin, ja vähävaraiset joutuvat tinkimään peruselintarvikkeista, Kiuru sanoo.
Talven ja alkukevään aikana hallitus on pyrkinyt jo taklaamaan kohonneita elinkuluja erilaisilla tukipäätöksillä, Eeva-Johanna Eloranta (sd.) huomauttaa.
– Hallitus on jo antanut suosituksen, että energian hinnan noususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä, hän sanoo.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on sanonut, ettei sulje pois sitä mahdollisuutta, että hallitus päättäisi kevään lisätalousarviossa ylimääräisestä indeksikorotuksesta pienimpiin eläkkeisiin ja sosiaaliturvaetuuksiin, Hannakaisa Heikkinen (kesk.) muistuttaa.
Hintojen nousua pitäisi kompensoida enemmän ja lisäksi kiinnittää huomiota siihen, mihin rahoja käytetään, Johannes Yrttiaho (vas.) kommentoi.
– Hinnannousut on kompensoitava pienituloisille esimerkiksi perusturvaetuuksien tasokorotuksilla sekä ylimääräisellä energian indeksitarkistuksella. Myös hintojen sääntely voi tulla kyseeseen.
– Rahaa näyttää löytyvän satoja miljoonia lisää aseisiin, mutta vastaavaa panostusta ei näy pienituloisille, hän jatkaa vastauksessaan.
Ilmastotekoja ei peruta sodankaan edessä
Euroopan sotatilan ja kohonneiden elinkustannusten keskellä hallitus julkaisi myös suunnitelman ulkomaille annettavasta ilmastokehitysavusta.
Kehysriihen alla ja hintojen yhä noustessa päätös hiersi muutamia kyselyyn vastanneita. Ensi vuosi on ilmastotoimiin suunnatun kehitysavun kannalta huippuvuosi, sillä rahaa kehitysapuun käytetään enemmän kuin koskaan aiemmin.
Suomen omistakin ilmastotavoitteista voisi hieman höllätä tässä tilanteessa, Kaisa Juuso (ps.) toteaa.
– Energian ja ruuan hintaan vaikuttaa Suomessa myös hallituksen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Mielestäni olisi perusteltua asettaa hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 kuten muillakin EU-mailla.
Polttoaineiden hinnat ovat nousseet hurjaa vauhtia koko alkuvuoden, ja hallitus on jo päättänyt tukipaketista, jolla tuetaan maataloutta ja autoa työssään käyttäviä kohonneiden litrahintojen kanssa, vihreiden Mari Holopainen sanoo.
– EU voi vaikuttaa hintatasoon yhteisostojen ja tuontitullien avulla, joita olen esittänyt. Tukimekanismien ei pidä kohdentua fossiilitalouden ylläpitämiseen, hän tarkentaa.
Polttoaineen valmisteveroa ja jakeluvelvoitetta alentamalla tilannetta voisi helpottaa jonkin verran, Peter Östman (kd). pohtii vastauksessaan.
Jotain on tehtävä pian, sillä ihmisiä asuu ympäri Suomen erilaisissa olosuhteissa, Sandra Berqvist (r.) sanoo.
– Tilanne on ankarasti vaikuttanut varsinkin harvaan asuttujen alueiden pienituloisten arkielämään, missä ei voi luopua autosta pitkien etäisyyksien vuoksi. Tai talon lämmityskustannuksista.
Vastanneista kansanedustajista vain kuusi oli sitä mieltä, että lisätukea ei tarvitse antaa nykyisessä tilanteessa. Yksi heistä on Ben Zyskowicz (kok.), jonka mukaan hintojen nousu on jo huomioitu kansaneläkeindeksissä.
– Lisäksi on rehellisesti todettava, että Putinin Venäjän rikollinen ja raukkamainen hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa sellaista nousua muun muassa energian ja ruoan hinnassa, jota ymmärtääkseni mikään hallitus Euroopassa ei pysty kokonaan kansalaisilleen kompensoimaan.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5.4. klo 23:een asti.